Mielipiteet

Rohkeutta seurakuntapäätökseen

Koijärven seurakunta liittyi 2007 Forssan seurakuntaan. Olemme saaneet leveämmät turvalliset hartiat, ei vähiten taloudellisten seikkojen vuoksi. Siis käytössämme on kaikki ison seurakunnan palvelut. Työntekijöiden suhtautuminen meihin koijärveläisiin on aina ollut hyvin positiivista ja he ovat useasti eri yhteyksissä kertoneet, miten mukava on tulla tänne maaseudulle.

Vanhustenkerhot ruokailuineen kokoontuvat Kojolla ja Matkussa joka toinen viikko ihanan Arja-diakonissan vetämänä, on retkiä, upeita musiikkitapahtumia, kuorotoimintaa ja jopa kanteleryhmä kokoontuu. Entiseen Koijärven malliin – ellei enemmänkin – järjestetään kesäseuroja, yhteisvastuutapahtumia, lähetysiltoja jne. Lapsille on päivä- ja perhekerhot, he osallistuvat leireille, ripareille.

Jumalanpalveluksia ei ole ihan joka sunnuntai, mutta hyvä kun niissä järjestetyissäkin ehtii/jaksaa käydä. On myös mukava kuunnella eri pappien saarnoja ja toisinaan vasta klo 12 aika sopii hyvin myös “myöhäisheränneille”, esim. perheille. Voihan järjestää ajelun myös muihin lähikirkkoihin vaihtelun vuoksi, jos ei halua kuunnella radiojumalanpalvelusta.

Eräs seurakuntalainen, Tarja-rouva, käy lähialueen kaikilla hautausmailla omaisten haudoilla ja hän on useamman kerran maininnut, että Forssan ja Koijärven hautausmaat ovat parhaiten hoidetut sekä kesällä että talvella.

Tulin nuorena Koijärven seurakunnan kesäohjaajaksi kahdeksi kesäksi, siksi tunneside juuri tähän seurakuntaan oli vahva. Myöhemmin palasin Koijärvelle diakoniatyöhön monen vuoden ajaksi, sen jälkeen olin seurakuntaneuvoston jäsenenä ja kirkkovaltuutettuna useamman kauden. Kyllähän se syvältä kirpaisi, kun alettiin puhua seurakuntaliitoksesta, mutta tosiasiat huomioiden halusin luopua muistojen vaalimisesta ja nostalgisesta nurkkakuntaisuudesta. Olemme edelleen koijärveläisiä, eihän se seurakunnan jäsenen identiteetti häviä.

Rohkeutta tehdä tulevaisuuteen kantavia päätöksiä!

Siunaavin ajatuksin

Kirsti Koivuladiakoni, Matku

Asiasanat

Uusimmat