Mielipiteet

Ruusuja Forssalle

Minusta tuli elokuussa uusi forssalainen. Yrittäessäni sopeuttaa arkeani paikallisen toimintakulttuurin yhteyteen en voi olla kertomatta, miten positiivisesti olette minut yllättäneet.

Olen elämäni aikana muuttanut lukuisia kertoja ja asunut niin suurkaupungissa kuin syrjäisessä korvessakin. Tietoni sopeutumisen ihanuudesta ja kurjuudesta ovat siis hyvin kattavat. Toteankin, että muuttolinnun vastaanotto voi olla kaikkea hiljaisen hyminän ja peittelemättömän vihamielisyyden väliltä. Eräällä paikkakunnalla jouduin hämmästelemään, että mitä aikakautta eletään ja olenko edes Suomessa.

Pilviä hipova hankkeeni palata lapsuuden maisemiini Hämeeseen oli kova urakka jo pelkän näytöissä ravaamisen vuoksi. Erorumban keskellä kävin katsomassa kuuttatoista eri asuntoa. Sopivalta tuntuva vuokra-asunto löytyi kolmesti ja asiat etenivät sujuvasti vuokrasopimuksen tekoon tai jopa muuttopäivään asti. Traagisin syy uuden alun estymisissä oli tulipalo, joka kesken muuton hiillosti tulevan kodin asuinkelvottomaksi.

Asunnon etsimisessä tuntui aina olevan jokin asia pielessä, ja se alkoi tuntua absurdilta painajaiselta.

Kelalta ei tuntunut heruvan mitään ymmärrystä kriisiytyvää itsenäiseen elämään pyrkimystäni kohtaan, joten oli palattava korpeen ongelmien polttopisteeseen.

Palasin kuitenkin pian Hämeeseen ja laittauduin sukulaisten nurkkiin, mutta eihän sekään pitkään voinut jatkua. Autossakin tuli öitä vietettyä, ja viimeinen oljenkorteni oli muutto asuntovaunuun. Tavarani kulkeutuivat vikkelästi sukulaisten kaappeihin ja jonkin aikaa asuntovaunuelämä oli jopa siedettävää. Kylmän vuodenajan lähestyminen oli kuitenkin tosiasia.

Sain ensikosketuksen Forssa-ilmiöstä tuttavani antaman vihjeen perusteella, ja keskitin asunnonhakuni Forssan seudulle. Eikä aikaakaan, kun olin valitsemassa asuntoa useastakin hyvästä vaihtoehdosta.

Nyt minulla on kaikki, mitä tarvitsen. Viihtyisä ja turvallinen koti, mukavia ihmisiä ympärillä ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet käden ulottuvilla. Tarvitsemani palvelut ovat lähietäisyydellä, ja saan vihdoin käyttää yli vuosi sitten hankkimaani polkupyörää.

Olen päässyt hoitamaan terveyttäni lähes jonottamatta, ja niissä terveydenhuollon yksiköissä, joissa olen asioinut, olen saanut osakseni hyvää ja empaattista kohtelua. Muiden viranomaistahojen ammattitaito ja toimintatavat eivät nekään anna moitteen sijaa. Asiointini Forssan Kelan kanssa muutti katkeran asenteeni havaittuani, että siellä työskentelee oikeita enkeleitä.

Komea kirkko näyttäytyi minulle matalan kynnyksen paikkana, ja harrastukseni asettuivat luonnikkaasti kirjaston ja uimahallin välimaastoon.

Asiakaspalvelu forssalaisissa liikeyrityksissä on korkeatasoista, silti aidosti omanlaistaan. Sekin ilmiö on osaltaan vahvistanut viehtymystäni vetreään Forssaan, mutta parasta on koko tämä inhimillinen kokonaisuus. Ystävällinen ja rento ilmapiiri. Ihmisten myönteinen suhtautuminen ihan jo kadulla vastaan tullessa. Autoilijoiden ja muiden tiellä liikkujien keskinäinen huomaavaisuus. Ilmiömäinen Forssan henki.

En tiedä, miten te tämän olette saaneet aikaan. Joka tapauksessa toivon saavani asua täällä pitkään ja olla osaltani toteuttamassa myönteisyyttä huokuvaa Forssa-Ilmiötä. Sen noudattamisesta ei yksinkertaisesti voi koitua muuta kuin pelkkää hyvää.

Fingerpori

comic

Uusimmat