Mielipiteet

Säästöt hyvinvointia vastaan

Huolestuneena olen seurannut päätöksiä, miten haetaan niin sanotusti säästöjä terveys- ja sosiaalipalveluistamme alueellamme. Perusterveydenhuoltoa ei kehitetä tai ylläpidetä, lähipalveluita karsitaan, ikäihmisten palveluja ei kehitetä, vaikka tilastot näyttävät tarpeen kasvusta tulevaisuudessa, sosiaalipuolella ei ole riittävää resurssia, mielenterveyspalvelut supistuvat. Nyt tuntuu, ettei ole kuin korona ja muu ymmärrys on unohtunut. Omistajaohjaus ei minun mielestä toimi, vai eikö tieto välity? Linjauksista ja mahdollisista muutoksista olisi etukäteen keskusteltava. Ei ole hyvä asia, että saa lehdestä lukea muutokset.

Mikäli perusterveydenhuolto ei toimi, lisää se mahdollisia kustannuksia erikoissairaanhoidossa. Varhainen hoitoon pääsy on vaikuttamisen avainsana terveyden edistämisessä. Nyt säästetään pidentämällä terveysasemien kesäsulkuja, tämä heikentää palveluja alueellamme. Jos ei virka-aikana pääse päivystykseen, kuormittaa se iltapäivystystä. Tämä ei ole päivystyksen tarkoitus ollut. Asiaan toinen näkökanta tietysti on, että saadaan hyvin lomat järjestettyä työntekijöille ja säästöjä tulee kun sijaisia ei tarvitse ottaa. On tärkeä asiakkaiden kannalta, ettei loma-aikojen supistuksia tehtäisi, vaan vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja erityisesti hoitajaresurssia, jolloin sekä kiireettömien vastaanottoaikojen että kiireaikojen saatavuus paranee.

Yöpäivystys tulee kunnille maksamaan 800 000, osan rahasta olisi pitänyt kohdentaa enemmän palveluja käytettäviin toimintoihin, tulevista tarpeista on ennusteet kerrottu. Pienistä puroista yritetään saada kokoon nyt tulleita lisäkustannuksia, joita kuntiin tulee maksettaviksi. Säästöpurojen valinta on kyllä mielestäni nyt väärä.

Säästöt kohdistuvat paljon osa-alueille, joissa on kaikista heikoimmat ja eniten tukea tarvitsevia. Niiden, kenen ääni ei tule esille kovimmin. Säästöjä tehdään myös mielenterveyden kustannuksella, jonka todellinen hintalappu ei ole luettavissa. Psykiatrian toimintaa alas ajetaan, ikään kuin mielenterveys haastetta ei olisi seudullamme. Sosiaalipalveluissa kädet ovat liikaa täynnä töitä, mikä lisää myös hintalappua loppupelissä, näitä lukuja ei ole luettavissa ja toki niiden suuruutta on vaikea ennustaa. Nämä kustannukset tulevat viiveellä. Covid-19 lisää hintalapun hintaa, emme pysty ennustamaan mitä vaikutusta sillä on tulevaisuuden hyvinvointiin, se jää nähtäväksi. Nyt säästötoimet kohdistuvat toimintoihin ja palveluihin, joissa on paljon enemmän käyttäjiä ja kustannukset pieniä!

Hoitajat toimivat entistä enemmän kiireen alla ja yksilöllistä hoitoa on raskas toteuttaa aikataulutuksen vuoksi. Tarvittava hoidon määrä, sekä avun tarve on kasvanut. Sosiaaliset tarpeet on unohdettu, hoitajat eivät voi toimia henkistä puolta ajatellen. Vanhusten kanssa työskentely on muutakin kuin suorittamista, se on sosiaalisten tarpeiden huomioimista myös, missä kiireettömyys ja ihmisen kohtaaminen ihmisenä on erityisen tärkeää. Laitoshoitoa tarvitaan, ei kotihoito voi korvata kaikkia laitospaikkoja.

Toivon että päätöksiä tehdessä osataan huomioida hintalappu pidemmällä aikajanalla. Väitän, että ennaltaehkäisyn, lähellä tapahtuvan perustason hoidon vaikutus saadaan hintalappuna näkymään pienempänä pidemmällä aikajanalla.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic