Mielipiteet

Saksalainen Lapin sodan invalidi

Asuessamme Saksassa 60-luvulla tuli silloin tällöin eteen tilanteita, jotka pakottivat miettimään Saksan ja Suomen yhteistä historiaa. Eräs tapaus palautti silloin mieleen yhden merkittävän vaiheen maittemme historiasta.

Olimme eräänä sunnuntaipäivänä toisen samoihin aikoihin Saksassa asuneen suomalaisperheen kanssa nauttimassa yhteistä kahvihetkeä silloisessa kodissamme Länsi-Berliinissä.

Ovikello soi ja ovella seisoi pahoin invalidisoitunut saksalaismies, joka näytti kaupittelevan ympärillään riippuvia pieniä harjoja ja muita pikkuesineitä. Lyhyen ovensuussa käydyn sanavaihdon jälkeen mies ymmärsi minun olevan suomalainen. Hänen reaktionsa tämän kuultuaan oli erittäin raivokas. Hän huusi ja sylkiessään päälleni ilmoitti, että me suomalaiset olemme halveksittava kansa ja että olemme syyllisiä hänen invaliditeettiinsa ja surkeaan tilaansa. Tapaus antaa aihetta jälkimietiskelyyn.

Vanha käsitys ns. sotilaskunniasta määrittelisikin Suomen menettelyn toisen osapuolen l. aseveljien pettämiseksi yhteisessä Neuvostoliiton vastaisessa sodassa. Suomen menettely tuossa vaikeassa tilanteessa oli kuitenkin lopulta ainoa oikea ja kansamme tulevaisuuden kannalta välttämätön ja täysin perusteltu.

Saksaa meillä oli ennen sotaa ja sen aikana hyvin yleisesti ihailtu. Silloin meillä ei juuri tunnettu silloisen natsivaltion julmaa puolta, eikä täällä toimineita saksalaissotilaitakaan muistaakseni mitenkään vihattu. Eräs Neuvostoliiton päävaatimuksista sodan päätyttyä oli, että Suomen tuli karkottaa Saksan sotavoimat Suomesta. Muussa tapauksessa meidän osaksemme olisi tullut Viron kohtalo.

Olen ymmärtänyt, että Suomen sodanjohto yrittikin kaikkensa välttääkseen todellisia sotatoimia saksalaisia vastaan, mutta turhaan. Valvontakomissio piti huolen siitä, että määräystä saksalaisten poisajamisesta noudatettiin kirjaimellisesti.

Mikään valtio ei ole koskaan epäitsekkäistä syistä toista auttanut. Sitä ei tietenkään tehnyt Saksakaan, ei edes vuonna 1918, mutta tuli silloinkin ratkaisevasti auttaneeksi aloittelevaa itsenäistä Suomea. Ei Hitlerinkään natsivaltio maatamme ilman oman edun tavoitetta auttanut, mutta auttoi kuitenkin vaikkapa esimerkiksi Kannaksen puolustustaistelussa.

Omat kokemukseni saksalaisista Saksassa asumaltani ajalta ovat hyvin myönteisiä, mutta hieman joskus hämmästytti, kuinka monet, varsinkin käsityöläisluokan edustajat ja harjakauppiaan ikäiset miehet, natsijärjestelmää vieläkin ihaillen muistelivat.

Uusimmat