Mielipiteet

Sanasta miestä – Isänpäivä on aina

Isänpäivä on ollut virallinen liputuspäivä vasta toissa vuodesta alkaen. Kuva: Jussi Leinonen
Isänpäivä on ollut virallinen liputuspäivä vasta toissa vuodesta alkaen. Kuva: Jussi Leinonen

Liput liehuvat tänään sunnuntaina 14.11. isänpäivän kunniaksi. Liputus koskee tietysti myös isoisiä. Päivä on ollut kalenterissa 1987 alkaen. Virallinen liputuspäivä siitä tuli vasta 2019.

Valtaatekevien puheissa sanotaan, että syrjäytyminen on yleisempää pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla. Sanotaan myös, että parannetaan sukupuolten välisiä suhteita ja edistetään tasa-arvoa.

Vanhojen taattojen fanklubin aamupalaverissa paikallisessa kauppakeskuksessa kahvikupin kera muisteltiin myös isän isiä.

Pari sotaa käyneillä ei isänpäivälle juurikaan korvia lotkautettu. Tärkeitä oli maailman myrskyissä kunnialla selviytyminen.

Kaikkien pöydässä istujien paapporahjusten isä oli jo siirtynyt taivaallisiin ilmavoimiin.

Kahden taatan isä oli ollut maajussi. Yhdellä Karjalan evakolla kivistä kytömaata pari hehtaaria ja yksi lehmänkanttura sekä läävässä karju. Toisella muutama hehtaari enemmän Vaulammin jokisuistossa. Kolmannen isä oli timpermanni. Tunnettiin varsinkin Ypäjällä kovettuna viljasiilojen rakentajana. Neljännen isällä oli Forssassa radioliike. Myi Philipsiä, AM-radiota, ULA-radiota ja Fennoa. Kun eläke-ikä koitti, se oli kuolinisku niin liikkeelle kuin liikkeen omistajalle. Sitkeä sissi ei olisi halunnut lopettaa.

Allekirjoittaneen isä oli kaalo-Kalle. Kerran tavanneena ajattelin, että olisi voinut olla tapaamatta.

Isänpäivän lahjuksiksi voisi vaimo tuoda sänkyyn mahtavan brunssin. Tai tuoda päivän mittaan isän maisteltavaksi vanhaa kunnon viiniä. Tai vaikka antaa lahjaksi mattojen sukankudontakurssin yksi risti kaksi. Aiheena tiimalasikantapää.

Isänpäivä on aina

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic