Mielipiteet

Satu taloustieteestä

Olipa kerran Adam Smith. Hän keksi taloususkonnon eli markkinoiden näkymättömän käden. Näkymättömään käteen uskovia harmitti, kun sen työtä kansojen parhaaksi häirittiin joka paikassa. Amerikassakin oli New Deal ja Ruotsissa kansankotiutopia kaiken maailman keynesiläistä, sosialisteista ja kommunisteista puhumattakaan. Näkymätöntä kättä ei arvostettu tarpeeksi.

Tämä ei ollut Ruotsin keskuspankin mielestä reilua. Niinpä, kun Nobel oli maannut jo 73 vuotta haudassaan, keskuspankki keksi taloustieteen arvovallan vahvistamiseksi Taloustieteen Nobel-palkinnon; oikealta nimeltään “Taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi”. Nobel itse ei koskaan luonut mitään palkintoa taloustieteilijöille. Nobelin jälkeläiset haluaisivat, että tätä Ruotsin keskuspankin palkintoa kutsuttaisiin Riksbank-palkinnoksi eikä Nobel-palkinnoksi.

Vaikka myös Nobel-säätiö jo myöntää, että palkinto ei ole Nobel-palkinto, se antaa sille edelleenkin todellisten Nobel-palkintojen statuksen. Miksi? Tämä on hyvin kummallista monestakin syystä. Palkinto on nimensä mukaan tiedepalkinto, vaikka taloustiede ei ole tiede. Voittajat valitsee uusklassinen lahko oman kuplansa sisältä, mikä lisää yleistä sokeutta opin puutteisiin. Oppi taloustieteestä luonnontieteiden kaltaisena tieteenä on uskonto, jolla vain yritetään pyhittää täysin säätelemättömät markkinat.

Kuten hyvin viisas itämaiden tietäjä Ha-Joon Chang ydinasiat tiivistäen sanoo, meille ei kerrota viittä asiaa taloustieteestä: 1) 95 % taloustieteestä on arkijärkeä, 2) taloustiede ei ole tiede, 3) taloustiede on politiikkaa, 4) älä koskaan luota taloustieteilijään ja 5) talous(tiede) on liian tärkeää jätettäväksi asiantuntijoille.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain “ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Suomalainen taloustieteilijä Bengt Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnolla sopimusteorian kehittämisestä. “Tutkijan näkökulmasta mielenkiintoisia sopimuksia ovat esimerkiksi johdon palkitsemissopimukset: miten varmistetaan, että yhtiön omistajien tahto toteutuu, jos ja kun yhtiön johtajien näkemykset voivat olla omistajien näkemyksistä poikkeavia?” kertoi Keskisuomalainen (10.10.2016).

Wikipedian mukaan “Holmströmin mielestä suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi luopua vallasta, jotta myös ammattiliittoon kuulumattomilla ja työttömillä olisi ääntä. Holmström perustelee ammattiyhdistysliikkeen heikentämistä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä. Holmströmin mielestä työehtosopimusten yleissitovuus ei ole välttämättä kansakunnan etu. Holmström myös mainitsee että ammattiyhdistysliike täytyy tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.”

Näin Kusti polkee. Sen pituinen se.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat