Mielipiteet

Seitsemän veljeksen Venla Portaasta – Hauskaa ja opettavaista oli näytteleminen

Vivica Bandlerin Seitsemän veljeksen vaiheita seurattiin aikanaan Forssan Lehdessä. Pojat pääsivät Pariisiin asti. Kuva: 0
Vivica Bandlerin Seitsemän veljeksen vaiheita seurattiin aikanaan Forssan Lehdessä. Pojat pääsivät Pariisiin asti. Kuva: 0

Keskiviikkona saapui meille Helsinkiin viime sunnuntain Forssan Lehti. Olin saanut jo muutaman puhelinsoiton ja tiesin, mitä odottaa. Innostuin ja ihastuin lehden artikkelista Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Se oli kulttuuriteko muistaa tämä Vivica Bandlerin työ.

Veljekset oli jo valittu ja Venlaa etsittiin, kun Juhani ja Aapo kesäsunnuntain aamuna tulivat kotiini ja kertoivat, että olivat Vivicalle luvanneet tuoda näytille sopivan Venla-ehdokkaan. Isä antoi minulle luvan lähteä ja menin poikien mukana Saaren Pirtille.

Vivica oli toisessa huoneessa ja kuunteli lukemiani Venlan repliikkejä, hän kutsui minut luokseen, katseli vähän aikaa ja ”kiinnitti” minut Venlaksi. Kun kävi ilmi, että suunnitelmissa oli muutakin kuin yksi esitys kesällä Saaren kansanpuistossa, niin näyttelijöiksi ilmoittautuivat isä Kuljun Piki-Mikoksi ja äiti Toukolan tytöksi.

Näin sain luvan lähteä Venlaksi Seitsemälle Veljekselle, joista Juhani ja Lauri olivat todellisia serkkujani ja Aapo äitini serkku. Tuttuja tai naapureita olivat melkein kaikki roolihenkilöt ja näytelmässä mukana olijat.

Hauskaa ja opettavaista oli näytteleminen. Kaikki veljekset olivat todella hyviä ja miellyttäviä kavereita. Oltiin Helsingissäkin. Esityksen jälkeen kaupunginjohtaja Erik von Frenckell kutsui pojat kotiinsa Huvilakadulle ja tietysti veljekset veivät Venlan mukanaan. He kohtelivat minua kuin kukkaa kämmenellä. Huvilakadulla pojille tarjottiin juotavaa – liekö ollut väkevääkin joukossa, koska minä alaikäinen sain aivan eriväristä mehua.

Kun tuli aika lähteä Pariisiin ja alkoivat harjoitukset sitä varten, vaikka Venla ei ole mukana saunakohtauksessa, joka Pariisissa esitettiin ja koska olin lukiolainen, niin kävin kysymässä rehtorilta, voisinko matkata Pariisiin, niin tietysti turha poissaolo ylioppilaaksi tähtäävän lukiolaisen koulutuksesta ei tullut kuuloonkaan. Se ei minua niin hirveästi surettanut. Sijaisenani Pariisiin meni sentään kuuluisa näyttelijä Mirjami Kuosmanen Helsingistä. Kaikki muut esitykset teimme paikallisella tammelalaisella miehityksellä.

Toivoisin, että näin saisin lähettää terveiset Tuomakselle ja Simeonille, kun ei ole tavattu vuosiin, vaikka kaikkina näinä kymmeninä vuosina hyvinkin tiiviisti olen oleillut Tammelassa ja jopa tyttärentytärtäni olen osin juurruttanut sinne.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti