Mielipiteet

Senioreiden ravitsemus ennen ja nyt

Ennen vanhaan työ oli parasta ruumiinravintoa. Ruoka oli mitä oli tai mitä satuttiin saamaan. Keitinperunoita ja läskisoosia saatettiin syödä kolmesti viikossa. Kaikki oli kotiruokaa, eikä pienistä vaivoista tohtoria vaivattu. Jos jostakin kivisti, niin tartuttiin lapion tai viikatteen varteen. Tautiromuskat työnnettiin pois kuokkimalla maata ja niittämällä ruista.

Ruumis tykkäsi, eikä virukset ahdistaneet. Joskus pöydässä oli silakoita ja kalasoppaa jopa särjistä. Niistä saatiin sitä Omega kolmosta. Ei ollut niitä Möllerin kalliita turhanaikaisia tabletteja. Särpimenä kunnon kokkelipiimää ja leipänä orrella riippunutta mamman leipomaa kovaa ruisleipää. Leivän päälle kun levitti kunnon käsin itse tehtyä kirnuvoita, niin elimistö nautti. Oikeata luomuruokaa.

Joskus juhlapyhinä eineeksi oli tarjolla oikein nakit ja muusi.

Kun Mansikki oli poikinut, saatiin herkkujen herkkua eli ternimaitoa. Sen makua ei voi vieläkään unohtaa. Ternimaito on ihmejuoma. Pitäisiköhän suomalaisille hiihtäjille antaa juottopisteellä kulaus tuota luontaistuotetta.

Erikoistapauksissa mamma antoi pienen paperipussin forssalaista perinneruokaa eli Hakalan pylsyä. Kansan suussa kolmen sormen lihaa. Se oli valmistettu sisäelimistä ja nannaa olikin.

Kun Okslahden linja-autolla tultiin oikein kaupunkiin eli Forssaan, niin ensimmäinen kohde oli Hakalan makkaraverstas siinä Räynynojan kupeessa. Sieltä ostettiin maankuulua Hakalan hampparia. Slogan oli ” Hakalan hampparia, ilman kavioita ja kulkusia”.

Mutta nykyseniorit. Ruokapuoli on korkeimman kädessä. Useimmin kauppakoriin napataan einestuotteita. Niitä on metritolkulla muovirasioissa. Takana lukee yleensä lisäaineet, kuten emulgointiaineet, stabilointiaineet ja 35 muuta lisäainetta. Eivät liene kovin terveellistä syötävää. Lisäksi useimmat ruokapakkaukset ovat varsinkin yksinäiselle vanhukselle suuria. Osa niistä menee väkisinkin jäterooppiin.

Itämaiset mausteet eivät mahdu vanhusten makuun. Niitä on nykyisin kaupoissa pitkä rivi. On currya, pestoa, seesamitahnaa ja monen monta kummallista aasialaista pöperöä.

Hallitus on käynyt eläkeläisten rahamassilla, eikä terveyteen ole voitu panostaa. On pakko ostaa -30% tuotteita, mitkä nekin toki ovat ihan syötäviä. Viimeinen myyntipäivä saattaa olla vasta viikon kuluttua. Taitaa olla kauppiaan myyntikikka.

Haemme leveämpää leipää, saamme eines-pitsan ( Christer Sundqvist ).

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

5.12.2020