Mielipiteet

Seutukaupungit väliinputoajista kehittämisen kartalle – Forssan ja Loimaan pitää olla myös yhdessä seutuyhteistyössä

Forssan kaupunkinäkymää. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan kaupunkinäkymää. Kuva: Lassi Puhtimäki

Forssan Lehdessä 21.3. kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti seutukaupunkien tulevaisuudesta. Forssa on seutukaupunki kuten Loimaakin. Kommentoin taustaa ja tulevaisuutta erityisesti osaamisen näkökulmasta.

Suomi ei ole vain 21 suurimman kaupungin Suomi, jota yhteistyötä pormestari Janne Vapaavuori on vetänyt. Suomi on myös 56 seutukaupungin ja niitä ympäröivän maaseudun Suomi.

Seutukaupungit ovat maakunnan sisällä olevien toiminnallisten alueiden keskuksia ja palveluiden ja teollisuuden keskittymiä. Seutukaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun välillä on vahva yhteys.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnassa kiinnitimme vuonna 2015 huomiota seutukaupunkien elinvoimaisuuteen ja taloudelliseen pärjäämiseen ja tarpeeseen terävöittää seututyötä. Väki seutukaupungeissa väheni ja asunnot menettivät arvoaan. Moniin seutukaupunkeihin oli kohdistunut useita valtion henkilöstön vähennyksiä. Nuoret voivat muuttaa pois.

Selvityshenkilöksi asetettiin Salon eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. Hän teki erinomaisen selvityksen. Hän puhui ”duunari-Suomesta”. Perusteita siihen oli, sillä monet seutukaupungit ovat teollisuuden ja myös vientiteollisuuden keskittymiä, kuten Loimaa ja Forssakin.

Rantakokon selvitys sisälsi kahdeksan ehdotusta, joista keskeisin oli erillisen yli hallituskausien jatkuvan seutukaupunkiohjelman laatiminen.

Nyt tällä vaalikaudella seutukaupunkiohjelma jatkuu. Hallitusohjelmassa todetaan, että ”toteutetaan seutukaupunkiohjelma ja tuetaan seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrategioiden laadintaa ja verkostomaista toimintaa”. Seutukaupunkiohjelmaa valmistelemaan elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti toimeenpanon valmisteluryhmän. Olin sen puheenjohtaja. Työ valmistui ennen juhannusta 2020 ja toteutus on meneillään.

Omaehtoinen kehittäminen muodostaa pohjan seutukaupunkien tekemiselle. Seutukaupungeilla on omia vahvuuksia, joita tulee tuoda esille entistä aktiivisemmin ja näkyvämmin. Menestys rakentuu omien vahvuuksien tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Seutukaupungit voivat omilla ratkaisuillaan luoda pohjan menestykselle. Ohjelma esittää lisäksi 31 toimenpidettä kehittämiseen.

Seutukaupunkiohjelman muut elementit eli sopimuksellisuus, kumppanuus ja verkostokehittäminen ovat keskeisiä. Tärkeää on löytää uusia avauksia, joilla pyritään tukemaan seutukaupunkien elinvoimaa ja menestystä osana suomalaista aluekehittämistä.

Osaaminen on ykkösasia. Korkeakouluopetuksen ja innovaatiorahoituksen ja teknologiarahoituksen keskittymisestä keskittymisellä pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksiin on iso keskittävä vaikutus. Ammattikorkeakoulujen vetäytyminen kokonaan seutukaupungeista kuten Loimaa ja Uusikaupunki oli iso menetys ja väärä ratkaisu.

Toimeenpano-ohjelmassa edellytimme korkeakouluopetuksen ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksen parempaa verkottumista seutukaupunkeihin. Ministeri Saarikko asettikin selvityshenkilöksi kansanedustaja Hanna Kososen selvittämään osaamisen parempaa verkottumista seutukaupunkeihin.

Oppimisympäristö Hubin perustaminen seutukaupunkiohjelman turvin Loimaalle ja alkanut Ammattikoulutuskuntayhtymä Novidan yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on myös hyvä asia. Ei riitä. Ammattikorkeakouluopetuksen pitää olla läsnä kaikissa seutukaupungeissa.

Seutukaupungit ja seudut tarvitaan vahvasti Suomen kartalle. Forssan ja Loimaan pitää olla vahvasti kartalla ja myös yhdessä seutuyhteistyössä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti