Mielipiteet

...Sitä tikulla silmään

Forssan vanhaa voimalaitosta on haaveiltu kulttuurikeskukseksi. Kuva: Tapio Tuomela

Pentti Kauniston kirjoitus (FL 20.12.) kirvoitti mieleni ja kieleni jatkamaan lauseen loppuun. Katsoin ja kuuntelin aamulla Kari Hotakaisen ajatuksia ja näkemyksiä Puoli seitsemän -haastattelussa. Hänen kirjallinen työnsä on oiva esimerkki siitä, mitä vuosikymmenet saavat aikaan, kehitystä. Hänen mukaansa kirjoittaminen on ajattelua. Yksinajattelu on vaarallinen taiteenlaji ja siksi kuunteleminen ja kuuleminen ovat niin arvokkaita asioita. Mielestäni ”Joka menneitä muistelee…” -kirjoitus oli ajateltua asiaa.

En listaa joulurauhan nimissä, mitä olen kuunnellut ja jopa kuullut, mutta palataan näihin menetettyihin mahdollisuuksiin tulevana vuonna – vaikka tuohikuussa. Pari ajatusta kuitenkin, mihin voisimme ihmisinä, virkamiehinä ja luottamushenkilöinä ryhtyä alkavana vuonna:

Opettaminen on muuttunut oppimiseksi, jopa siinä määrin että osa oppijoista kokee tulleensa heitteille jätetyiksi. Oppimisen kannalta on edelleen tärkeätä, että ihminen tietää MIKSI jotakin on syytä oppia, MITÄ ovat ne asiat ja yksityiskohdat jotka on tiedettävä, MITEN asiat käytännössä toimivat ja MIHIN lopputulokseen on tarkoitus päästä. Ehdotankin alkavan vuoden yhdeksi tavoitteeksi helpompaa oppimista.

Kulttuuri on sielun leipää. Henkisesti nälkäisiä riittää ja ravintoakin on seudullamme runsaasti tarjolla. Mutta jos leipä on pieninä palasina tai jopa murusina, voi olla että siitä ei synny mielikuvaa, jota pikkukaupunki ja ympäristökunnat palavasti tarvitsevat. Mielikuvan nimi on vetovoima!

Ehdotankin, että kaikki kansa on tiedolle alttiiksi pantava, kukin omissa yhteisöissään ja kiinnittää alkavana vuonna huomiota ja toimenpiteitä paikalliseen yhteistyöhön. Kulttuurikeskus ei välttämättä tarvitse seiniä, mutta katto (järjestö) sillä on syytä olla. On hyvä olla, kun on paljon tekemistä – monella rintamalla.

Antti Niemi

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic