Mielipiteet

Sopimuspalokuntien tärkeä rooli

Sopimuspalokunnilla (FL pääkirjoitus 25.3.) on todellakin valtakunnallisesti katsottuna tärkeä rooli pelastustoimen järjestelmässä. Tyypillisesti vain etelän suurimmissa kaupungeissa on riittävästi vakituisia ammattipalokuntia arjen toteutuneiden onnettomuuksien hoitamiseksi. Laajoissa ja pitkäkestoisissa häiriötilanteissa kuten myrskyissä, tulvissa sekä tietenkin poikkeusoloissa kaikki reservit ovat tarpeen joka puolella Suomea. Nykyinen kuntien vastuulla oleva järjestelmä on hinnaltaan halpa, ja aika ajoin puheeksi nouseva pelastustoimen valtiollistaminen tulisi yhteiskunnalle liian kalliiksi.

Pelastustoimen palveluiden saaminen edes jonkin tasoisena harvaan asutuille maaseuduille pitkien etäisyyksien päähän on haaste ja sen on johtanut kehittelemään erilaisia korvaavia menetelmiä. Syrjäkylille on viritelty korvikkeeksi muun muassa Suomen pelastusalan keskusjärjestön koordinoima Kyläturvallisuushanke, jolla pyritään vahvistamaan kylien asukkaiden omatoimista varautumista erilaisten häiriötilanteiden varalle.

Vapaapalokunnat ovat yhdistyksiä ja niissä on paljon erilaista toimintaa ikään tai sukupuoleen katsomatta. Nuoriso-osastoihin pääsee mukaan jo 7–17 vuoden ikäisenä. Tyypillinen tie aikuisten hälytysosaston jäseneksi käy suorittamalla nuoriso-osaston lukuisia kursseja, harjoittelemalla osin leikin varjolla ja oppimalla toimimaan onnettomuus-, tulipalo-, elvytys-, ensiapu- ja muissa hätätilanteissa.

Pelastuslaitokset tekevät sopimuksia vapaapalokuntien kanssa hälytysosastojen toiminnasta. Sopimuksen solmimisen ja henkilöstön koulutuksen jälkeen hätäkeskus antaa hälytysosastolle sovitun tasoisia tehtäviä. Sopimuspalokuntalaisten pelastus- ja sammutuskoulutus hoidetaan pelastuslaitosten ja pelastusliittojen toimin. Kuumana puheenaiheena on juuri nyt sopimuspalokuntien hälytysosastoissa toimivien henkilöiden lääkärintarkastus ja kuntotestaus. Pitää muistaa, että hälytysosastojen savusukeltajien lisäksi onnettomuuspaikoilla tarvitaan myös muunlaista osaamista, joihin tehtäviin kuntotestin läpäisyä ei vaadita.

Sopimuspalokuntien hälytysosastojen jäseniksi kasvetaan tyypillisesti nuoriso-osastojen kautta ja siksi panostus varhaisnuorten sekä nuorten vapaapalokunta harrastukseen on ensisijaisen tärkeää hälytysosastojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Palokuntaharrastus sopii kaikenlaisille nuorille ja osa löytääkin ammatin pelastustoimen tai ensihoidon tehtävistä.

Monien muiden tärkeiden vapaaehtoisyhdistysten ja -järjestöjen lisäksi tulevien kunnallisvaaliehdokkaiden kannattaisi perehtyä myös sopimuspalokuntatoimintaan. Kuntien ja kaupunkien kannattaisi osoittaa tasokkaita, hyvällä paikalla sijaitsevia toimitiloja sekä varoja vapaapalokuntien yhdistystoimintaan. Siihen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti eri tavoin. Ammattipalokunta ja sopimuspalokunnat eivät kilpaile keskenään vaan tekevät yhdessä tärkeää työtä meidän hyväksi.

Syrjäseutujen työttömyys ja työttömyyskorvausjärjestelmä on pakottanut osan hälytysosastojen jäsenistä lopettamaan toiminnan tehtävistä maksettavien korvausten vuoksi. Nämä pienet korvaukset ovat vaikuttaneet työttömyyskorvausten maksuihin. Tähän asiaan kannattaisi eduskuntaan pyrkivien ehdokkaidenkin tarttua.

Uusimmat