Mielipiteet

Sote-järjestöt voimavara kriisiaikoina

Maailmanlaajuinen koronapandemia on luonut synkän varjon Suomen kansantaloudelle. Syksyn budjettiriihessä tehdään vaikeita arvovalintoja ja kriisin keskellä on rakennettava myös tulevaisuutta.

Poikkeukselliset olot ovat osoittaneet sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tärkeyden. Järjestöt ovat kyenneet joustavasti ja nopeasti vastaamaan tuen ja avun tarpeeseen sekä mukauttamaan toimintatapojaan poikkeusoloihin sopiviksi.

Kansalaisjärjestöjen on muiden mukana priorisoitava toimintaansa. Järjestöihin ei ole silti syytä suhtautua tulevassa budjettiriihessä vain kulueränä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat yhteiskunnassa tärkeä voimavara hyvinvoinnin edistäjinä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisijöinä.

Koronapandemian kaltainen kriisi koskettaa kaikkia, mutta hyvinvointia koskevat pitkäaikaisvaikutukset iskevät kaikkein eniten ulkopuolisuutta kokevien huono-osaisimpaan ryhmään. Heikossa sosiaalisessa asemassa olevat kärsivät esimerkiksi terveyspalvelujärjestelmän sirpaleisuudesta kaikkein eniten.

Terveyserot ovat järjestelmätason viheliäinen ongelma, jolla on monia juurisyitä ja siksi myös ratkaisujen tulee olla moninaisia. Rajoitustoimien aikanakin tarvitaan kohtaavaa työtä, jotta esimerkiksi digitaalisen maailman ulkopuolella olevia kansalaisia voidaan tavoittaa.

Yksi eriarvoistumisen kierrettä vahvistava tekijä ovat päihteet. Alkoholi ja tupakka selittävät merkittävän osan väestöryhmien välisistä terveyseroista. Ehkäisevä päihdetyö on sosiaalisen kestävyyden vahvistamista: turvaverkkojen punomista, riskitekijöiden vähentämistä ja suojaavien tekijöiden vahvistamista ihmisten arjessa.

Kriisiaikana myös päihdehaittoja ehkäisevän työn tarve kasvaa, jotta työttömyyteen ja lomautuksiin liittyviä kielteisiä ja pitkäaikaisia seurannaisvaikutuksia voidaan ehkäistä. Palvelujärjestelmän rakennemuutokset eivät yksin riitä, vaan on vahvistettava ihmisten sosiaalista pääomaa ja edellytyksiä terveellisempään elämään.

 

Järjestöjen toiminta on suunnattu koko väestöön kohdistuvan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville väestöryhmille kriisin keskellä. Jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Järjestöt tarjoavat muun muassa keskusteluapua, palveluohjausta, vertaistoimintaa ja kohtaamispaikkoja.

Koronaepidemian myötä verkossa ja puhelimitse annettava tuki ja auttaminen ovat lisänneet merkitystään. Esimerkiksi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Päihdeneuvontapuhelimeen tulleiden soittojen määrä kasvoi koronakriisin aikana maalis-kesäkuun aikana 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Parhaimmillaan turvaverkkoja punotaan tiheiksi ja joustaviksi yhdessä järjestöjen, julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Järjestöt täydentävät kuntien palveluita ja tarjoavat osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti huono-osaisimmille väestöryhmille.

Järjestöt toimivat laajuuteen nähden usein pienillä kustannuksilla. Järjestöissä työntekijöiden rinnalla toimivat koulutetut, ohjausta ja tukea saavat vapaaehtoiset.

Järjestöt ovat kehittäjäorganisaatioita sekä monien erityisryhmien edunvalvojia ja puolestapuhujia, joiden toimintamalleista hyötyy myös julkinen sektori. Elinvoimainen ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta kuuluu toimivan demokratian perusedellytyksiin.

Hallituksen on tärkeää toimia sen eteen, että kansalaisyhteiskunnan jatkuvuus ja toimintakyky tulevat turvatuiksi myös kriisiajan jälkeen.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic