Mielipiteet

Sote-uudistuksen rahoitus tulee olemaan ongelma – Mihin jäi tavoite kustannusten kasvun hillinnästä?

Hyvinvointialueiden rahoituksessa on ongelma. Kuva: Soile Toivonen / HäSa
Hyvinvointialueiden rahoituksessa on ongelma. Kuva: Soile Toivonen / HäSa

Odotuksemme sote-uudistukselta ovat perustellusti mittavat. Haluamme luottaa siihen, että sairastuessamme pääsemme kohtuullisessa ajassa lääkäriin. Haluamme uskoa, että yksin asuva vanhus tai vammainen saavat riittävän ja laadukkaan tuen.

Haluamme luottaa myös siihen, että pääsemme mielenterveyspalveluiden piiriin nykyistä joustavammin. Odotamme siis, että hyvinvointi paranee. Sitä me tietysti odotamme.

Kun palataan sote-uudistuksen alkulähteille, yli kymmenen vuoden taakse, niin yksi selkeä tavoite oli jo silloin. Nimittäin sote-kustannusten kasvun hillitseminen. Väestön ikääntyessä palveluntarpeet kasvavat ja samalla kasvavat kustannuksetkin. Tämä oli ongelma silloin. Ja on edelleen.

Kun katsomme nyt syntynyttä sotea, niin herää kysymys: mihin jäi tavoite kustannusten kasvun hillinnästä? Näyttäisi käyneen päinvastoin. Veronmaksajien keskusliiton mukaan sote nielee jopa 6,4 miljardia lisää veronmaksajien rahoja. Tai velkarahaa. Tai molempia. Näin mittavan kustannusten kasvu toteutuessaan tarkoittaisi lähivuosille selvää painetta kuntaverojen nostokeskusteluihin.

Hyvinvointialueiden rahoituksessa on siis selkeä ongelma. Paikatakseen valuvikaa hallitus on lähtenyt ajamaan maakuntaveroa soten kylkeen. Valitettavasti siinäkin on riskinä kokonaisveroasteen kasvu.

Sote-uudistukseksi päätetty hallituksen toteutusmalli jäi valitettavasti pelkäksi hallinnon uudistukseksi. Varsinaisten tavoitteiden toteuttaminen jääkin hyvinvointialueille tammikuussa valittavien päättäjien tehtäväksi. Päättäjiä odottaa haasteellinen työ. Paljon vartijoita tulevat olemaan.

Uusimmat

Fingerpori

comic