Mielipiteet

Suhteellisuuden tajua

Sami Koljonen tekee korona-ajan vappumarssin ja kuvitteellisen kävelyretken Forssassa vuonna 1925 (FL 3.5.). Hän käynnistää matkansa vanhalta Kutomolta ja jatkaa hiljaisen vapun jälkeistä taivallustaan Kauppalankadun kautta Piparkakkutaloksi kutsutun ja Saviläveksi nimetyn Ankkalammen kautta Kehräämölle. Koljosen havainnot ovat kiinnostavia.

Vuosisata sitten tehty matka on kuin kulkisi oman aikamme Forssassa. Puuttuu vain piipahdus museorautatien maisemissa ja Mustialassa tai pikemminkin Jokioisten Kartanon miljöötä ihaillen. MTT tuli ja meni, Luke jatkaa sen minkä nyt oman aikamme karsittu tiedeyhteisö kykenee Loimijokilaaksossa säilyttämään. Ainut pysyvä on joki ja sen rannoille syntyneet suojavyöhykkeet. Agraarin maiseman monikerroksisuus on muuttunut sekin, mutta tuotteet ovat tuttuja ja tuoksukin tunnistettava. Koneet ovat järeitä ja maaseutumaisema kaukana savolaisesta järvi- ja vaaramaisemasta, kulttuuri tuttua Kemistä ja Varkaudesta.

Löydän omasta sukupuustani pappisuvun Ståhlbergit sekä aiemmin Isak Pihlmanin, josta piti tulla piispa kouluttaen 1600-luvulta alkaen pappeja pyhien kielten käyttöön ja retorista puhetaitoa. Viran sai kuitenkin eräs Henrik, jonka talonpoika Lalli tapasi tutuin seurauksin Köyliönjärven jäällä. Ei pidä hakea kaikkia mahdollisia Suomessa sinulle tarjottuja virkoja.

Mediatkin ovat olleet jo vuosikymmeniä digimedioitamme. Printtimedioistamme Itä-Savo oli ensimmäinen 1980-luvulla. Korona palautti meidät juurillemme ja vanhukset kotiarestiin. Forssan Lehden perustaja Esko Aaltonen sen sijaan siirtyi Turun yliopistoon ja alkoi kouluttaa siellä sosiologian tohtoreita. Heistä parhaiten kansan mieleen on jäänyt laitoksen tuleva esimies Erkki Asp ja tuleva presidenttimme Mauno Koivisto. Toki molemmat herrat tulivat minulle tutuiksi jo 1970-luvun alussa. Yhteiset julkaisut yhdistävät ja niitä tuli runsaasti myös Oulussa asuen ja Lappia kiertäen.

Yliopistot olivat tuolloin samaa suurta perhettä. MTT ja Luke olivat myös osa suuria teollisuuslaitoksiamme samalla. Soveltava tiede on linkki perustieteistä teolliseen valmistukseen ja palveluihin, globaaliin elämään. Enson Gutzeitin johdossa toiminut isosetäni Ilmari Luostarinen ei kiinnostunut Loimijoen koskista. Mauno Koivistosta on kerrottu sekä tarua että totta, mutta kovin myöhään Aaltosen oppilaat Suomessa vaikuttivat. Niistä kertomuksista on narratiivista tarustoa, mutta on mukana myös jotain todellista ja uskottavaakin.

Kun näitä henkilöitä yhdistelee toisiinsa, syntyy uskomatonta luettavaa. Kuten vaikkapa samassa lehdessä Raimo Rintamäen kirjoitus. Hän kun yhdistelee kirjoituksessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tekoja ja puheita sekä rinnastaa ne Piia Kuparisen saman lehden, Esko Aaltosen perustaman, mielipidekirjoitukseen. Harvoin jos koskaan voi päästä niin arvovaltaiseen seuraan ja samassa otsikossa ja sitä kautta historiaan jäävässä dokumentissa. Onnittelen Pia Kuparista tästä poikkeuksellisesta huomionosoituksesta ja itse siirtäisin tekstin ilman muuta kehystettynä seinälleni. Sitä kun voidaan lainata vielä vuosisadankin kuluttua Koljosen tapaan kirjoittaen ja Forssassa dokumentteja selaillen. Oleellista on silloin jutun pituus ja kirjoittajan poliittinen maailmankuva, ei sen sisältö.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti