Mielipiteet

Suomalaiset osoittaneet saamelaisia kohtaan ylemmyyttä ja imperialismia

Kolttapukuiset nuket. Kuva: Markku Åberg
Kolttapukuiset nuket. Kuva: Markku Åberg

Kulttuurimaantiedettä tutkineena sosiologina ja biologina ihastuin Petri Ojasen kolumnista (FL 30.4). Muistelmia kirjoitellessani oma tapani käyttäytyä 1970-luvun alun Lapissa Sompion allasevakkoja haastatellen ja myöhemmin Kemi- ja Iijoen latvat koluten, pyrin oppimaan heiltä ensin kielen ja sitten hiven sen avaamaa kulttuuriakin. Se kun on saamelaisella aivan muuta kuin suomalaisella.

Sama toistui sitten yhtenään alkaen Afrikan todella suurten altaiden kohdalla tai vaikkapa Loimijoen liittyessä osaksi yleiseurooppalaista jokivesistöjen tutkimusohjelmaa. Kiinalaisten tulo ohjelmaan toi kokonaan uuden kokemuksen sekin. Kaikilla kuitenkin yhteys luontoon ja sen sanastoon oli meistä poikkeava. Olkoonkin että kielemme on onomatopoeettinen ja luontoa matkiva. Emme vain ajattele ja puhu, viestitä sanoillamme, me myös näemme unemmekin niiden avulla.

Meillä suomalaisilla on todellakin taipumusta kokea ylemmyyttä, etenkin kun kuljemme vaikkapa 1990-luvun alussa Laatokan Karjalassa tavaten siellä alkuperäisiä asukkaita turisteina. Siinä vanhempien juuria haettaessa käytöstavat suomalaisilta unohtuivat. Hämeessä asuen ei asu myöskään Savossa tai Karjalassa, Pohjanmaalla.

Suomalaisten tapa asennoitua saamelaisiin Lapissa, jossa Rovaniemi on etelässä sijaitseva kaupunki vielä etenkin 1960-luvun puolella tekoaltaita sinne rakentaen, muistutti puhdasta imperialismia sen rumimmassa muodossaan Helsingistä sitä seuraten. Kariban ja Voltan jättialtaat Afrikassa olivat sitä samaa ilmiötä, jota nyt on ikävää enää edes muistella. Nöyrää anteeksipyyntöä ei nyt voi Sompiossa edes pyytää, eikä se olisi tänään yhtään sen uskottavampi kuin 1970-luvulla vallaten villiksi kuvattua luontoa näiden yksinkertaisina pidettyjen ihmisten asuinpaikat ja kalavedet, toimeen tulon lähteet, altailla ja voimalaitoksilla pilaten.

Vihreät nuoret samaan aikaan Forssassa kaivinkoneisiin itsensä sitoen ja näin julkisuutta hakien vaikuttivat kovin tehdyltä propagandalta Lapissa koetun rinnalla. Miksi heitä, tuon ajan vihreitä, ei näkynyt koskaan Lapissa, Sompion soilla ja Kemijoen latvoilla? Imperialismissa suhde riistäjän ja riistetyn välillä on niin sosiaaliseen pääomaan ja kulttuuriimme sidottu, ettei sitä voinut edes ääneen sanoa joutumatta ulos tuon ajan tiedeyhteisöstämme, muista yhteisöistä nyt puhumattakaan.

Forssassahan tällaisia ongelmia ei ole ollut, mitä nyt Loimaan ja Someron suuntaan. Vaalien aikaan poliittisten liikkeiden välillä tehtyä peliä ja farssia.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti