Mielipiteet

Suomi elää metsästä – Ihmetellä sopii niitä suomalaisia meppejä Euroopan parlamentissa, jotka ovat etulinjassa ajamassa käyttörajoituksia taloutemme perustaan

Kuva: Arno Juutilainen
Kuva: Arno Juutilainen

EU:n vauhdittama maaltapako on johtamassa maa- ja metsäomaisuuden uusjakoon. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa tehty isojako, jolla tilojen sarkoja yhdisteltiin ja metsäpalstoja rajattiin, saa nyt jatkoa, kun isot tilat ostavat pienemmät itselleen.

Kylät elävät markettien varassa. Harvassa kylässä on enää kotieläimiä ja pellolla kasvavat tuotteet kulkevat pitkän jalostusprosessin kautta pöytiin, takaisin pellon laitaan. Eduskunnassa maaseudun puolestapuhujia on hyvin vähän. Jos joku yrittää, hänetkin vaiennetaan puoluekurin nimissä.

Metsäomaisuutta on siirtynyt paljon rahastoille, jotka ovat haalineet tiloja itselleen maksamalla niistä ylihintaa. Kaupungistuminen on vienyt nuoremman polven kiinnostusta metsänomistamiseen, joka aiheuttaa paljon kuluja, kuten metsänhoito- ja tiemaksut sekä vakuutukset. Omatoimiseen taimikonhoitoon ja raivauksiin ei ole aikaa eikä ammattitaitoakaan, jolloin palvelut joutuu ostamaan.

Metsien hakkuut ovat suurelta osin harvennusta, joka tuottaa pääasiassa tukkia pienempää kuitupuuta. Sen tuotto perustuu isoihin harvennusaloihin, koska kuitupuun hinta on laahannut viimeiset parikymmentä vuotta paikoillaan. Metsän kasvattaminen taimesta järeäksi tukkipuuksi kestää kolmanteen omistajasukupolveen asti, joten pikavoittoja on turha odottaa.

Suomi elää metsästä. Se on talouden kivijalka ja sillä on suuri työllistävä vaikutus. Metsälaki kieltää metsän hävittämisen jo vuodelta 1886. Metsänomistajat ovat hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa: metsätulojen varassa elävät tai hyvin ansaitsevat, jotka voivat halutessaan suojella metsänsä kaikelta hakkuulta. Valtion metsillä on tuottotavoitteet, joita on mahdoton saavuttaa pelkillä harvennuksilla.

Suomen metsäpinta-alasta on suojeltua eniten Euroopassa. Moni eurooppalainen maa on metsänsä hakannut kymmeniä tai jo satoja vuosia sitten. Metsän uudistamisvelvoitetta ei ole ollut kuten Suomessa.

Velkaongelmaiselle Suomelle metsätuloilla ja niistä maksettavilla veroilla on tulevaisuudessakin iso merkitys. Ihmetellä sopii niitä suomalaisia meppejä Euroopan parlamentissa, jotka ovat etulinjassa ajamassa käyttörajoituksia metsiimme sahaten näin omaa oksaansa.

Tasapuolisuuden nimissä heidän tulisi tehdä ilmastoaloitteita kuumuuttaan hehkuvien suurten kaupunkien kasvun pysäyttämiseksi. Betonirakentaminen, asfaltointi ja pilviä hipovat sähköjäähdytteiset lasipalatsit tulisi niissä lailla kieltää.

Uusimmat

Fingerpori

comic