Mielipiteet

Suoratoisto vie rahat ulkomaille

Musiikin kuuntelija tekee myös arvovalintoja.
Musiikin kuuntelija tekee myös arvovalintoja.

Pystytäänkö talouden maailmansodassa luomaan samanlaista torjuntavoittoa kuin talvisodassa? Raija-Sinikka Rantala kirjoittaa, että panostus kulttuuriin maksaa itsensä takaisin (HS19.8.). Hän nimeää nopeimmaksi nousijaksi musiikkiviennin. Ennustuksen voi moninkertaistaa ja vieläpä kotimarkkinoilla.

Paraskaan tuotantotiimi ei synnytä musiikin arvoa. Se syntyy rahan, markkinointikoneiston ja osaamisten yhteistuloksena. Tuotos jää arvotyhjiöön ilman artistin ja teoksen brändäys- ja promootiotyötä.

Tämä merkittävä investointi unohtuu aina menestyksestä puhuttaessa, vaikka se moninkertaistaa tuotantoon käytetyt eurot.

Silti lopullinen arvo syntyy 70 vuoden aikana riippuen siitä, kuinka helposti tuotos on kulutettavissa alati muuttuvassa mediakentässä. On hallittava myös jakelutyö ja kuluttajarajapinnat.

Suoratoisto on nyt iso haaste. Sen kaikki kulutus on tuontitavaraa, sillä raha on jo maksettu ulkomaiselle alustalle ennen kulutusta. Jo miljoona 10 e/kk maksavaa käyttöliittymää vie vuosittain 120 milj.e ostovoimaamme ulkomaille. Raha ei palaa ikinä, ellei sisältö ole aitosuomalaisen yhtiön omistuksessa.

Onneksi 80% väestöstä ei ole vielä siirtynyt suoratoistoon. Heidät voidaan kilpailun keinoin palauttaa kulutukseen, tarjoamalla heidän mieleisiään sisältöjä ja kulutusmuotoja. Kulutettu raha kiertää ja tuottaa uutta. Nyt siitä jää muutama prosentti Suomeen.

Mikäli Suomeen halutaan tuottavia työpaikkoja, luovan talouden työlle tarvitaan investointistatus! Ei ole älyllisesti perusteltua, että tehdään työtä, jonka arvo on nolla. Kiinteistöjen tavoin erityisesti 70 vuotta lailla suojattu kulumaton tekijänoikeus tarvitsee yhdenvertaisen rahoitushuollon. Suurin hävikki Suomelle syntyy vajaatehoisesta tarjonnasta.

Tuotantoriski on olematon silloin, kun on varaa palkata ammattilaiset eri työvaiheisiin. Musiikki syntyy Suomessa koulutetulla osaamisella! Jos tuotannon rahoittaa ulkomainen yhtiö, vuosikymmenten tuotto jää ulkomaille ja tarjonta kapenee.

Niille on täällä tärkeä sijansa, mutta heitä ei luonnostaan kiinnosta kotimainen kulttuuri ja ekosysteemiajattelu. Päinvastoin.

 

Uusimmat