Mielipiteet

Täydentävistä hoidosta tutkimustietoa

Hyvä Raimo Rintamäki, kysytte kirjoituksessanne (FL 30.8.) “Onko ´Täydentävät hoidot kaikille´ -kansalaisaloitteen pyrkimyksenä sallia uskomushoitojen tarjonta myös lapsille ja muille haavoittuville ryhmille kuten vakavasti sairaille ja raskaana oleville, mitä Lääkäriliitto erityisesti vastustaa.”

Yhtenä aloitteen allekirjoittajana ja täydentävien hoitojen tyytyväisenä käyttäjänä vastaan, että kansalaisaloite ei koske niin sanottuja “uskomushoitoja”, mikä termi on harhaanjohtava eikä sitä käytetä kansainvälisessä ja suomalaisessa lääke- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa. Se virittää vastakkainasettelua lääkäreiden ja potilaiden välille.

Kansainvälisesti käytetään termiä “täydentävät ja vaihtoehtoiset hoitomuodot” menetelmistä, joita ei ole tarjolla terveydenhuoltojärjestelmässä. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee jäsenmaita sisällyttämään viralliseen terveydenhuoltoon “traditionaalista ja täydentävää lääketiedettä”.

Täydentävät hoidot tutkitusti auttavat moniin kipuihin ja vaivoihin. Yleensä niitä käytetään lääketieteellisten hoitojen rinnalla ja täydennyksenä tai terveyden edistämiseksi, ei vaihtoehtona.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin, joilla turvataan, että kaikilla on halutessaan vapaus valita ja myös taloudellinen mahdollisuus käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja. Lainvalmistelua varten laaja kansainvälinen tutkimustieto on koottava ja hyödynnettävä, jotta terveyspoliittisissa päätöksissä on mahdollista huomioida tutkimusnäyttö hyödyistä ja haitoista kaikille väestö- ja ikäryhmille.

Uusimmat