Mielipiteet

Hallitus antaa teholääkettä nuorten syrjäytymiseen

Entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vaati toimia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. On erittäin hyvä huomata, että hänen ajatuksensa ovat muuttuneet ministeriajoista ja että hän on havahtunut lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja annettu koulutuslupauksen piti pitää koulutusmäärärahat vähintään ennallaan. Kävi kuitenkin niin, että ministeriksi päästyään Grahn-Laasosen johdolla leikattiin koulutuksesta yli 800 miljoonaa euroa. Tämän ”koulutuslupauksen” jälkiä nyt paikkaillaan kunnissa sekä nykyisen hallituksen toimesta. Kuten Grahn-Laasonen kirjoittaa, on nuorten syrjäytymisaste lähtenyt kasvuun, mutta syy tähän ei suinkaan ole nykyisen, vaan edellisen hallituksen päätösten. Varhaiskasvatuksen osalta edellinen opetusministeri kasvatti ryhmäkokoja sekä rajasi työttömien ja hoitovapaalla olevien oikeutta varhaiskasvatukseen.

Edellisen hallituksen aikaansaannos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi lisäsi henkilöstön kuormitusta ja avasi yksityisille varhaiskasvatusyksiköille samanlaisen henkilöstökikkailun, mitä on havaittu myös yksityisissä vanhuspalveluyksiköissä. Eli varhaiskasvatuksen laatu on merkittävästi heikentynyt. Tämäkin on seikka, mikä syrjäytymistä on lisännyt.

THL ja Me-säätiö ovat pohtineet syrjäytymisen dynamiikkaa ja havainneet että toiseksi suurin syrjäytymisriski on toisen asteen koulutuksen puuttuminen 25-vuotiaana. Onkin järkevämpää ohjata varoja perusasteen ennalta ehkäiseviin palveluihin kuin raskaisiin korjaaviin nuorten palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava jo äitiysneuvolassa. Samoin maassamme huolestuttavasti lisääntynyt eriarvoisuus on syrjäytymistä voimakkaasti lisäävä seikka. Eriarvoisuutta voidaan tehokkaasti vähentää tasavertaisilla ja tasa-arvoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla sekä yhdenvertaisilla varhaiskasvatuksella sekä esi- ja perusopetuksella.

Nykyinen opetusministeri Li Andersson on palauttanut oikeuden varhaiskasvatuksen kaikille sekä myöntänyt yli 150 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laadun parantamiseen. Samoin on tuettu liikunta- ja kulttuuritoimijoita erityisesti nuorten harrastustoimintaa tukemalla.

Nyt käsittelyssä oleva oppivelvollisuuden laajentamisessa on kyse ennen kaikkea osaamistason nostamisesta koko yhteiskunnan tasolla. Suomessa edelleen noin 15 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa, vaikka niin sanotun nivelvaiheen läpäisyyn ja tukeen on panostettu monin eri keinoin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että nuori voi jättäytyä kokonaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle 16-vuotiaana, ja oppivelvollisuus varmistaa, ettei alaikäinen nuori voi kokonaan keskeyttää opintojaan. Oppivelvollisuus on varmin keino tavoittaa nämä keskeyttämisvaarassa olevat nuoret. Koulutustaso on vahvasti yhteydessä työmahdollisuuksiin, tulotasoon, hyvinvointiin ja terveyteen. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 40 prosenttia ja luku laskee edelleen. Työmarkkinoilla ei enää yksinkertaisesti pärjää ilman toisen asteen tutkintoa. Heikoimmin pärjäävät oppilaat hyötyvät koulutuksen jatkamisesta eniten. Lisäksi opintojen maksuttomuus luo tasa-arvoa ja parantaa erityisesti pienituloisten ja monilapsisten perheiden asemaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on myös osaltaan vahvistanut eriarvoisuuden vähentämispyrkimyksiä. Eriarvoisuutta voimakkaasti lisännyt aktiivimalli on Pekosen toimesta saatu haudattua ja nyt ollaan sote uudistuksen lisäksi suunnittelemassa sosiaaliturvan laajaa uudistamista, jonka lähtökohtana on nimenomaan eriarvoisuuden vähentäminen.

On loistava asia, että myös kokoomuksessa on vihdoin havahduttu syrjäytymisen ehkäisyyn ja nyt voimme yhdessä opposition tuella tehdä tätä tärkeää työtä ja ohjata varoja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen ja laadukkaaseen varhaiskastukseen sekä perusopetukseen.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic