Mielipiteet

Tervehditään tuttuja

Terve! Tuolla sanalla tervehdimme usein tuttujamme. Emme tule ajatelleeksi, että indoeurooppalaisen kantakielen sana sudoruous tarkoitti lujaa ja vahvaa, hyvästä puusta tehtyä. Venäjän puuta merkitsevä derevo ja liettuan darva ovat samaa kantaa.

Kielitieteilijöiden tulkinta suomen terve-sanasta tarkoittaa lujaa tervaspuuta. On arveltu myös Kreikan doorilaisheimon saaneen nimensä tästä lujaa ja vahvaa tarkoittavasta sanasta. Toivotamme siis vahvuutta ja kestävyyttä ystäville ja tutuille tervehtiessämme.

Ympäri maailmaa leviävä koronavirus on saanut miettimään tervehtimistapojamme. Perinteisesti suomalainen ei tuttuja tavatessaan ole juurikaan puhunut eikä varsinkaan pussannut. Nyökkäys ja korkeintaan lyhyt ja luja kädenpuristus on riittänyt.

Suomalainenhan ei päästä metriä lähemmäksi kuin harvat ja valitut. Maailmalla liian lähelle tunkevat saavat suomalaisen nopeasti pakittamaan. Viime vuosina televisio on runsain mitoin opettanut meille halailua ja poskipusuja, Pohjolan kulttuuriin vanhastaan kuulumattomia. Pusut ja suukot olemme säästäneet erityistilanteisiin ja erityisille ihmisille.

Ennen aikaan ihmettelimme kuvia ulkomaisista, poskisuudelmia vaihtavista miesjohtajista. Joissakin kulttuureissa miesten vaihtamat suudelmat ovat vanhastaan olleet tapa osoittaa ystävyyttä ja luottamusta. Eräs selitys tavalle on keino tarkistaa vastapuolen mahdollinen humalatila ja siten luotettavuus. Naisia nämä miehet tervehtivät vain sanallisesti, ei edes kätellen.

Viime vuosien matkailu on opettanut suomalaisille myös halaukset, mutta kaikissa kulttuureissa ne eivät sovi. Aasiassa ei edes kättelyä katsota hyvällä. Pieni kohtelias päännyökkäys riittää. Olalle taputus on loukkaava virhe: sillä yritetään alistaa taputuksen kohde.

Eleestä johtuvaa vierailuilmapiirin viilenemistä kaikki valtionpäämiehetkään eivät ymmärrä. Äskettäin pohdimme ystävien kanssa puolileikillä kättelyn vaihtamista intialaiseen namaste-tervehdykseen: kämmenet painetaaan yhteen ja kumarretaan kevyesti. Toistaiseksi meille riittää nyökkäys: -Terve!

Perinteinen suomalainen tervehtimisetäisyys on maailmallakin huomattu erittäin hyväksi tartuntatautien torjujaksi. Poskipusut voi vaihtaa lentosuukkoihin. Niillä tervehdittiin muinoin taivaankappaleita. Muutoin tavoittamattomat Aurinko ja Kuu saivat toiveet ja tervehdykset lentosuukkojen välityksellä.

Elokuvissa yleisö on tottunut suudelmiin ja pettyy, jos niitä ei ole. Muistan takavuosilta innokkaasti elokuvan tapahtumiin teatterissa eläytyneen katsojan, joka pääparin suudelman täyttäessä valkokankaan huudahti riemuissaan: -Nyt ne pussaa, näkikö kaikki!

Yksi suudelma on jäänyt kieleemme kavaluuden ja teeskennellyn ystävyyden merkkinä: Juudaksen suudelma. Sillä ilmiannettiin pidättäjille ystävä ja opettaja, Jeesus. Petoksen leima ei Juudaksen suudelmasta koskaan häviä.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

31.3.2020

Uusimmat