Mielipiteet

Terveisiä asiantuntijalta, koiralta – Mitäpä jos vain yritettäisiin tulla toimeen

Tästä on puhe ja puute, kunnon koirapuistosta, jossa koirilla on mahdollisuus liikkua vapaasti ja leikkiä. Kuva: Terho Aalto
Tästä on puhe ja puute, kunnon koirapuistosta, jossa koirilla on mahdollisuus liikkua vapaasti ja leikkiä. Kuva: Terho Aalto

Moi! Oon 6-vuotias karvakorva ja olen tässä kesän aikana kuunnellut emännän huokauksia, kun se on lukenut tästä lehdestä kaikenlaisia mielipiteitä meistä koirista. Tosiasiahan on, että meitä nelijalkaisia ystäviä on paljon. Mutkin on hankittu aikoinaan tyydyttämään emännän hoivaviettiä, kun nahkalapset on kasvaneet isoiksi. Ja olen saanut myös meidän jähmeän jöröisännän puhelemaan mulle pehmoisia. Kyllä me tehdään monelle ihmiselle hyvää ja lievitetään mm. yksinäisyyttä, joka on monen ihmisen seurana. Joten mitäpä jos vain yritettäisiin tulla toimeen?

Olen mää päässyt aina silloin tällöin torillekin, mutta vaan siihen reunalle, koska oon sen verran isokokoinen, että joku saattaa mua pelätä, vaikka osaan kyllä käyttäytyä. Kahvila Kulkurista olen saanut aina vesikupin, joten kiitos vaan hyvästä palvelusta. Räyhääjät ei kuulu torille ja tää koskee mun mielestä myös ihmisiä. Pikkukoirat voi mun puolesta olla mukana, kun ne mahtuu vaikka kassiin. Siitä en oo kateellinen.

Koska kesä oli kuuma, muakin piti uittaa vähintään kerran päivässä, kun lenkille ei oikein voinut mennä. Mäkilammilla oli välillä ihan ruuhkaa, mutta siellä on parhaat uintipaikat. Kävin mä usein Pyhäjärvessä ja Lammillakin niissä pusikkokoloissa ja vaan. Kerran joku huomautti, etten sais muka käydä siellä jäähdyttelemässä. Ihme homma! Mut se varmaan luuli, että me koirat paskotaan koko ajan ja joka paikkaan. Näinhän ei ole, ikinä en ole veteen paskonut enkä pissinyt enkä ole kuullut, että kaveritkaan olis. Kyllä taitaa ihmiset pissiä enemmän lisäaineitaan kehostaan sinne veteen kuin me koirat.

Ollaan emännän kanssa tosi aktiivisia lenkkeilijöitä ja tykätään käydä eri paikoissa lenkillä. Oltiin Tammelan Lamalassa lenkillä ja pitihän sitä sitten käydä kakalla. Emäntä joutui kantamaan mun kuumia tuotoksia pussissa kädessään kilometritolkulla ja voi sitä kiroilun määrää, kun kakkeliroskista ei ollut missään. Olis muuten jäänyt multa keräämättä ja tiedän monta taluttajaa, jotka jättää keräämättä sen vuoksi, ettei niitä roskiksia ole tarpeeksi. Pisteet muuten Lamminrantaan tästä.

Ja vielä koirapuistoista. Vorssan koirapuisto on täysin ala-arvoinen. Kerran oon käyny enkä toiste mene. Jos kerran Vorssa on puistokaupunki, luulis, että meille sadoille karvakorville löytyis ees yksi kunnollinen ja riittävän iso puisto, jossa olisi pienten ja isojen puolet. Tammelakin on kuulemma kieltäytynyt rakentamasta sellaista, koska siellä on kuulemma riittävästi luontoa ulkoiluun. Eihän siitä ole kyse, vaan siitä että me saatais tavata VAPAANA kavereitten kesken ja riehua kunnolla, koska sillon me opitaan niitä sosiaalisia taitoja eikä meistä tuu räyhääjiä, ihan niinku ihmisetkin.

Koirakallion Metsä Latovainiossa on mahtipaikka ja emäntä sanoi, että siellä käy koiria ihan Helsingistä asti. Mää en vaan pääse sinne kovin usein, kun sinne tarttee aina autokyydin. Täällä jos mennään kamujen kanssa irti ihmisten ilmoilla, niin heti tulee sanomista ja kyllä mää sen ymmärrän, ettei kaikki tykkää.

Kirjotan tän nyt nimimerkillä, ettei sosiaaliseen mediaan tuu mulle tai emännälle mitään paskamyrskyä tai liiallista ihailua. Niitä kun ei jaksa kukaan lukea. Hyvää syksyn alkua kaikille ja nuuhkitaan kun tavataan.

Uusimmat

Fingerpori

comic