Mielipiteet

Terveydenhoitotyön alasajosta

Viime aikoina on Forssan Lehden Lyhyissä sekä myös artikkeleissa käyty keskustelua terveydenhoitajien työn nykytilasta seudulla. 4.6. FL:ssä oli artikkeli ”Neuvola-aika jää saamatta osalta lapsista”. Hyvä, että asia herättää keskustelua myös julkisuudessa, sillä me terveydenhoitajat olemme katsoneet tätä työmme alasajoa kauhuissamme koko korona-ajan. Se on vastaan kaikkea, mitä esimerkiksi THL palveluiden saatavuuden tärkeydestä myös nyt poikkeusaikana on pyrkinyt viestimään. Olemme omalta osaltamme tehneet kaikkemme, jotta meidän mielipidettämme olisi asiasta esimiestaholta kuunneltu. On väitetty ymmärtävän, mutta siltä meistä ei ole siltä tuntunut ja tehdyt toimenpiteet ovat mielipiteidemme vastaisia.

Kesäaika on joka vuosi hankala neuvolatyössä, koska loma-aikoihin emme ole saaneet vuosiin sijaisia. Jo aiemmin kesän lapsien tarkastuksia on jouduttu siirtämään syksyyn ja nyt osa tarkastuksista jää kokonaan tekemättä, koska terveydenhoitajia ollaan siirretty kotihoitoon koronan varjolla. Todellista tarvetta siirroille ei ole tällä seudulla ollut.

Valmistautumista mahdolliseen korona-aaltoon oltaisiin voitu toteuttaa myös hyvin monella muulla tavalla. Nyt oma erittäin tärkeäksi koettu työmme jää tekemättä ja kotihoidossa naputellaan päivät pöytää, koska töitä ei niin valtavalle määrälle työntekijöitä sieltä löydy.

Koronatilanne näyttäytyy seudulla sekä myös valtakunnan tasolla erittäin rauhallisena, mutta silti siirtoja takaisin päin ei ole lähdetty toteuttamaan. Näppärästi tietysti saatiin tänä vuonna kotihoitoon kesälomatuuraajat.

Ihmettelemme esimiestemme julkista kommenttia siitä, että neuvolan heinäkuun ajat pyritään kirimään kiinni, koska elokuussakaan ei ole vielä paluuta ”normaaliin”. On myös täysin vastuutonta sysätä meidän terveydenhoitajien harteille vastuu siitä, kenellä perheellä on tarve neuvola-ajalle ja kenellä ei, vaan kaikilla pitäisi olla yhtälainen oikeus näihin lakisääteisiin palveluihin. Tämä palvelun puute jakautuu myös erittäin epätasaisesti kuntien välillä. Jokioinen on suurin kärsijä, kun taas esimerkiksi Tammelassa palveluissa ei näy minkäänlaista heikennystä aiempiin kesiin verrattaessa.

Siirrossa kotihoitoon on ollut neuvolaterveydenhoitajan, aikuisneuvolaterveydenhoitajan ja opiskeluterveydenhoitajan lisäksi perhetukiterveydenhoitaja sekä matalan kynnyksen kotipalvelun työntekijöitä. Tämä on selkeä heikennys tuen tarpeessa olevien perheiden palveluiden satsaukseen.

Myös kouluterveydenhuollossa asia on näkynyt. 1-luokan lääkärintarkastukset jäävät tekemättä, vaikka todellista estettä niiden tekemiseen ei ole ollut. Kouluterveydenhoitajia haluttiin vaan heti mahdollisuuden tullen siirtää muihin tehtäviin, vaikka tarvetta näillekään siirroille ei ollut. Lääkäriresursseja tänä keväänä olisi näille pienille koululaisten aluille kyllä ollut. Tässäkin toimittiin meitä kuuntelematta ja asiasta meidän kanssa keskustelematta.

Säästöruletti poistaa meiltä myös yhden terveydenhoitajan toimen sekä yhden paikan matalan kynnyksen kotipalvelusta. Tulevaisuuskaan ei lupaavalta siis näytä ja toivomme, että näitä päätöksiä ei tulla maksamaan esimerkiksi lastensuojelun kasvavissa menoissa. Rahaa enemmän meitä kuitenkin huolettaa, minkälaisia vaikutuksia näillä perheiden ja lasten hyvinvointiin on.

Näkoislehti

26.9.2020

Fingerpori

comic