Mielipiteet

Tiede perustuu ateismiin

Kuva: Soile Toivonen
Kuva: Soile Toivonen

Tiede ei oleta olemattomia eli se perustuu ateismiin. Ateismin mukaan todellisuuteen ei sisälly yliluonnollisia asioita. Ateismi jättää todellisuuden kuvauksista tarpeettomina pois kaikki viittaukset yliluonnolliseen ja jumaliin. Myös tieteellinen maailmankatsomus on ateistinen; jumala ei sisälly siihen millään tavalla eli sen teorioitten käsitteenmuodostukseen ei liitetä mitään viittauksia jumaliin.

Tiede ottaa käyttöön vain sellaisia käsitteitä, mitä ilman ei voi tulla toimeen. Tieteellisen käsityksen mukaan etiikkaa ja filosofiaa käsiteltäessä ei tarvitse viitata jumalaan puhumattakaan siitä, että jumalan käsitteellä on mitään käyttöä tieteenharjoituksen tai tieteellisen ajattelun piirissä. Siksi myös jumalan olemattomuuden todistaminen on tarpeetonta. Todistustaakka on sillä, joka katsoo jumalan olevan olemassa ja vaikuttavan jollakin tavalla todellisuuteen. Jumalan olemassaolon filosofinen todistustaakka on jumalaan uskovalla teistillä.

Tieteet jaetaan reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan edelleen luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin. Käsitteellisiä tieteitä ovat esimerkiksi matematiikka ja logiikka.

Luonnontieteisiin kuuluva fysiikka on kaikkien muiden tieteiden eksakti ja empiirinen perustiede. Fysiikka tutkii koko maailmankaikkeuden (aineen, energian, avaruuden ja ajan) rakenteita ja perusvuorovaikutuksia. Kaikki luonnonlait ovat sen tutkimuskohteita. Mitään fysikaalisen todellisuuden ulkopuolisia henkisiä voimia ei oleteta olevan olemassa. Kaikki maailmankaikkeuden ilmiöt perustuvat viimekädessä fysikaalisiin vuorovaikutuksiin. 

Empiirisyys tarkoittaa sitä, että tieto on empiirisesti eli kokeellisesti varmennettua a posteriori (kokemuksen jälkeen saatua) tietoa. Eksaktisuus taas merkitsee sitä, että empiiriset tulokset kuvataan matemaattisessa muodossa kuvattuina lakeina, joiden avulla voidaan tehdä ilmiötä koskevia ennusteita.

Luonnonlakien kuvauksissa käytetty matematiikka ei ole empiirinen vaan käsitteellinen tiede. Mitä se tutkii? Miten matemaattiset entiteetit ja totuudet ovat olemassa? Mitä a priori (ennen kokemusta saatu) tieto on? Hyvän vastauksen antaa fiktionalismi: ”Fiktionalismi on matematiikan filosofian suuntaus, jonka mukaan luvut ja muut matemaattiset entiteetit eivät ole todellisuudessa olemassa, vaan ne ovat enemmän hyödyllistä fiktiota.”

Mitään ikuisen ideoiden Platonin taivasta ei siten ole olemassa. On vain aivojemme taipumusten tuottamia hyödyllisiä fiktiota. A priori -tieto on lopulta vain empiiristä eli a posteriori -tietoa aivojemme taipumuksista. Täten matematiikka ja sen myötä kaikki teoriat ovat vain ihmismielten subjektiivisia fiktiota. Tietämyksemme ja koko kulttuuri on vain subjektiivisten mielten horisontti. Subjektiiviset mielet tallentavat niin faktat kuin fiktiot samalla mielen mekanismilla. Siksi fakta ja fiktio menevät niin helposti sekaisin.

Uskonnon lisäksi tieteellistä maailmankuvaa hämärtää tieteen kaapuun pukeutunut uusliberalistinen poliittinen ideologia. Tämän ongelman tunnustaaa nyt jopa OECD, joka julkaisi 11.9.2020 Beyond Growth: Towards a New Economic Approach -raportin, missä se etsii keinoja hallitsemattomasti kasvavan kapitalismin synnyttäminen globaalien ongelmien saamiseksi demokraattiseen kontrolliin.

Uusimmat

Näkoislehti

28.10.2020

Fingerpori

comic