Mielipiteet

Tuloja on muitakin kuin palkkatulo – Voiko kuntapäättäjä luottaa kuntaveromenetysten kompensointiin?

Työtulovähennys on pois kunnalle maksettavasta verosta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Työtulovähennys on pois kunnalle maksettavasta verosta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi esittää työn verotuksen keventämistä (Forssan Lehti 11.10.2021) ja kyllähän se lisännee aktiivisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta.

Tähän tuloveron keventämiseen liittyy kuitenkin joitakin riskejä ja epäkohtia, joista ei koskaan keskustella. Poliitikot eivät ymmärrä nykyistä tuloverojärjestelmää ja sitä, miten yksikin muutos voi vaikuttaa kokonaisuuteen.

Työttömätkin ja varsinkin vähänkin parempia eläkkeitä saavat maksavat myös veroja kovilla prosenteilla ja varsinkin kunnille. Heidän verotustaan ei koskaan kevennetä. Varsinkin pienempituloiset kuluttaisivat mielellään enemmänkin, joten heidän veronkevennykset tulisivat suoraan talouteen. Ei kauppias kysy, että millä tuloilla hänelle maksetaan.

Teknisesti tehokkain menetelmä keventää työn verotusta ja lisätä palkansaajille (siis vain heille) käteen jäävää tuloa on ollut tähän asti työtulovähennys, jolla kunnalle maksettavaa veroa vähennetään. Sen vuoksi esimerkiksi Tammelan kunta menettää kuntaveroja suunnilleen 1,5 miljoonaa vuodessa.

Sillä Tammela olisi kuitannut aina tähänastiset vuosittaiset alijäämät. Kyllä valtio lupaa aina kompensoida kaikki menetykset, mutta ei se niin toimi. Luotatko sinä kuntapäättäjä esimerkiksi Tammelassa siihen kompensointiin, tiedätkö edes asiasta?

Jos kunnilla on taloudenpidossa vaikeuksia, korottakoot veroprosenttiaan, valtio kyllä huolehtii sille tulevista verotuloista ja/tai ottaa velkaa.

Uusimmat

Fingerpori

comic