Mielipiteet

Turvataan toimivat ja laadukkaat pelastuspalvelut

Kuvassa palomies Jani Saarela Forssan paloasemalta. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuvassa palomies Jani Saarela Forssan paloasemalta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kokoomus on sitoutunut turvaamaan suomalaisille toimivat ja laadukkaat ensihoito- ja pelastuspalvelut kaikkialla Suomessa. Harva suomalainen on pelastustoimen vakioasiakas, mutta jokainen arvostaa, että ensihoito- ja pelastuspalvelut ovat nopeasti ja ammattitaitoisesti saatavilla, kun niitä tarvitsee. Jokaisen onkin voitava luottaa avun saamiseen hädän hetkellä riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu.

Pelastustoimen tulevaisuuden ylle on kuitenkin viime aikoina ilmaantunut synkkiä pilviä. Muun muassa pelastajien määrään, pelastustoimen laadukkaiden palvelujen rahoitukseen ja pelastustoimen asemaan hyvinvointialueilla liittyy merkittäviä avoimia kysymyksiä ja ratkaisemattomia haasteita. 

Tulevien vuosien eläkepoistumia, alanvaihtoja ja urakiertoja koskevien arvioiden mukaan Suomessa on vuoteen 2030 mennessä noin 2500 pelastajaa. Tarve on valtava suhteutettuna pelastajien tämänhetkiseen määrään, joka on noin 6200. Koulutusmäärät eivät olekaan nyt oikeassa suhteessa tähän ja pelastajapula on akuutti jo hetken päästä.

Tarpeeseen vastaaminen edellyttää käytännössä pelastajakoulutuksen määrän kaksinkertaistamista. Näistä syistä onkin tärkeää kasvattaa Kuopion pelastusopiston opiskelijamäärän voimakkaasti ja samalla laajentaa Helsingin pelastuskoulua.

Sisäministeriön arvion mukaan myös pelastustoimen rahoitusvaje on suuri. Vuoteen 2030 mennessä rahoituksesta puuttuu peräti noin 81 miljoonan euroa. Tämä rahoitusvaje koostuu todetuista puutteista pelastustoimen palvelutasossa (noin 58 milj. euroa), varallaolojärjestelmään liittyvistä muutoksista (noin 13 milj. euroa) ja öljynsuojelurahaston muuttuneesta taloudellisesta tilanteesta (noin 10 milj. euroa). Vastuu pelastustoimen rahoituksesta on vielä kunnilla, mutta rahoitus vajeineen on sote- ja pelastustoimen uudistuksen myötä siirtymässä valtiolle vuoden 2023 alusta lukien.

Nyt onkin välttämätöntä, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ottaisi vakavasti tämän palo- ja pelastustoimen tilanteen ja loisi suunnitelman järjestelmän rahoitusvajeen paikkaamiseksi ennen pelastustoimen rahoituksen siirtymistä valtiolle vuoden 2023 alusta.

Hyvinvointialueiden aloittaessa huoli on, että pienempi pelastustoimi jää suuren soten jalkoihin. Pelastustoimen rahoitusta ei ole korvamerkitty, eikä mitään palomuuria ole sen estämiseen, etteikö pelastustoimen rahoja voitaisi hyvinvointialueilla käyttää myös muiden hyvinvointialueiden vastuulla olevien menojen kattamiseen.

Kun tiedämme, että väestön ikääntymisen myötä monilta osin lakisääteiset sote-menot tulevat seuraavan vuosikymmenen aikana merkittävästi kasvamaan, vaarana on, että säästöjä tullaan hyvinvointialueilla etsimään pelastustoimen puolelta.

Yksi tärkeä palanen tässä on sopimuspalokuntatoiminta, mikä on suomalaiselle pelastustoimelle korvaamaton voimavara, jota ilman pelastustoiminnassa olisi paikoin pahoja aukkoja. Tarjoamalla turvallisuuskoulutusta ja tekemällä esimerkiksi palokuntanuorisotyötä sopimuspalokunnat toimivat myös monilla paikkakunnilla tärkeinä turvallisuuskulttuurin luojina.

Sopimuspalokuntien aseman ja tulevaisuuden toimintaedellytyksien turvaaminen jätettiin sote- ja pelastustoimen uudistuksessa pitkälti hyvinvointialueiden hyvän tahdon varaan. Huolena on, ymmärtävätkö aluevaltuustoihin valittavat edustajat sopimuspalokuntatoiminnan merkitystä. Kokoomus on sitoutunut siihen, että sopimuspalokuntien rahoitus ja toimintaedellytykset varmistetaan perustettavilla hyvinvointialueilla.

Tammikuussa valittavat uudet aluevaltuustot ovat tässäkin paljon vartijoina. Palo- ja pelastustoimi tarvitsee nyt puolestapuhujia, mutta ennen muuta tekijöitä.

Fingerpori

comic