Mielipiteet

Työperäistä maahanmuuttoa lisättävä? Annika Saarikko on oikeilla jäljillä, mutta tarkastelukulma on liian kapea

Annika Saarikko. Kuva: Arttu Laitala/ LM
Annika Saarikko. Kuva: Arttu Laitala/ LM

Suomen keskustan viime syyskuussa valittu puheenjohtaja Annika Saarikko (37 v.) esitti Helsingin Sanomissa (13.3.) työperäisen maahanmuuton lisäämistä vuosittain peräti 10 000:lla. Luku on häkellyttävän suuri, kun ottaa huomioon, että Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 oleskelulupahakemuksia työn perusteella tuli yhteensä 12 700.

Keskusta koki rökäletappion kevään 2019 eduskuntavaaleissa menettäen peräti 18 edustajanpaikkaa 13,7 %:n kannatuksella lähtien silti Antti Rinteen hallitukseen. Kannatuksen edelleen laskettua on vaihdettu puheenjohtajaa ja pyritty tuomaan esille omia keskeisiä tavoitteita vaikeana korona-aikana nyt Sanna Marinin johtamassa hallituksessa. Tehtävä on ollut lähes ylivoimainen, koska tässä tilanteessa hallituspuolueiden on ollut pakko esiintyä yksimielisenä ulospäin. Elinkeinoministeri Mika Lintilän joskus koronarajoituksia kritisoivat puheenvuorot on nähty sopimattomina linjaan.

Edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä otti keskeiseksi tavoitteekseen valtion velkasuhteen pienentämisen hyvin epäsuositun kikyn ym. avulla saaden vastaansa heti alkuun ay-liikkeen ja mielenosoitukset. Mahdottoman vaikea ja kiistanalainen sote-hanke kaatoi sitten viime metreillä hallituksen. Sipilän tavoite oli oikea maan kannalta. Ehkä kuitenkin ihmetytti pääministerin idealistinen ote; tuntui siltä, ettei hän ajanut lainkaan kannattajakuntansa etuja. Suorastaan käsittämätön ele oli antaa liikenneministeri Anne Bernerille vapaat kädet taksijärjestelmän vapauttamiseen, millä oli varmasti suuri merkitys keskustan vaalitappiolle.

Kun puolueen puheenjohtajan persoonan merkitys on jo vuosia näkynyt kannatuksen muutoksissa, voinee sanoa, että Annika Saarikkoa lahjakkaampaa poliitikkoa ei olisi voinut puheenjohtajaksi valita. Nyt hän esittää yhtenä profiilin nostokeinona työperäisen maahanmuuton lisäämisen. Myös Helsingin kokoomuksen pormestariehdokas Juhana Vartiainen ajattelee samoin: työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan (HS 15.3).

Peruste ehdotukselle on toisaalta työvoiman tarve monilla aloilla sekä toisaalta maamme syntyvyyden huolestuttava lasku, jota ei millään perhepoliittisilla menetelmillä kyetä pysäyttämään, vaikka ihan viimeinen syntyvyysluku onkin kääntynyt ylöspäin. Hyvinvointipalveluita ei pidetä yllä ilman huoltosuhteen paranemista, ja siihen ainoa tuntuva keino on tosiaankin maahanmuutto.

Saarikon ulostulo on hyvin mielenkiintoinen ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että hän puhuu juuri työperäisestä maahanmuutosta, kun taas perussuomalaisten Jussi Halla-aho vie keskustelun aina muihin maahanmuuttajiin – turvapaikan hakijoihin – ja heidän aiheuttamiinsa kustannuksiin. Kun vanhat hakemukset sivuutetaan, oli vuosi sitten uusia hakemuksia vain noin 2500. Eniten hakijoita oli Turkista ja Venäjältä.

Helsingin Sanomien laajan selvityksen mukaan (HS 15.3.) kaikki tekijät huomioon ottaen koko maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat vähäiset. Vaikka on totta, että Suomessa maahanmuuttajat kokonaisena ryhmänä työllistyvät heikosti, asiantuntijoiden mukaan siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi työmarkkinasyrjintää vähentämällä.

Onkin tärkeätä miettiä, mitä keinoja meillä on tehdä maahanmuutosta mahdollisimman hyödyllistä. Annika Saarikko on oikeilla jäljillä, mutta tarkastelukulma on liian kapea.

Uusimmat

Fingerpori

comic