Mielipiteet

Unionin ytimessä

EU:n ydintä on Euroopan parlamentin istuntosali Brysselissä. Kuva: Petri Ojanen
EU:n ydintä on Euroopan parlamentin istuntosali Brysselissä. Kuva: Petri Ojanen

Euroopan Unioniin liittyessään Suomi tavoitteli vakautta ja vapaata liikkumista. Koronakevät vei vapaan liikkumisen ja vakauden lunnaat tulivat kalliiksi EU:n huippukokouksessa.

Yhden pidennetyn viikonvaihteen aikana maailman vaikutusvaltaisin nainen runnoi läpi miljardisopimuksen, jolla Suomikin lopullisesti upotettiin EU-suohon.

Entisen Itä-Saksan alueelta Euroopan huipulle noussut johtaja ei ole poliittisella urallaan tarvinnut esiintymiskoulutusta. Kokemuksen tuomalla itsevarmuudella hänen johdollaan sovittiin miljardisopimukset Suomellekin, jonka kaltaisia Suomen riitaisa eduskunta olisi käsitellyt koko 4-vuotiskauden pääsemättä siitä sopuun.

Samalla tultiin luoneeksi EU:n liittovaltion pohja yhteisellä velanotolla. ”Vain tämän kerran” -slogan tuskin pitää paikkaansa. Kannettu vesi ei kaivossa pysy ja hetken kuluttua ylivelkaisilla Välimeren mailla kassat ovat taas tyhjillään.

Seuraavaksi askeleeksi unionin koossapitämiseksi on kaavailtu jokaiselta EU-alueen veronmaksajalta perittävää jopa 15% tuloveroa.

Mallioppilas-Suomi, joka mielellään esiintyy ilmastopolitiikan kärkimaana kustannuksia kaihtamatta, ei voi pienenä kansantaloutena ”pelastaa” perinteisesti velkaisia mutta varakkaita Etelä-Euroopan maita.

Suomalaiset elelivät vielä parisataa vuotta sitten savupirteissään idän ja lännen välissä sotien runtelemilla korpimailla.

Italialla on vuosituhansien historia takanaan ja Ranskan sekä Espanjan hovit ovat olleet vertaansa vailla maailmanhistoriassa.

Suomella on EU:n pisin ulkoraja itään ja yli kymmenen miljardin hävittäjähankinnat edessään. EU:n seuraavassa hätäbudjetti-istunnossa Suomen on syytä esittää miljardien vaade EU:lle hyvityksenä myös sen itärajan valvonnasta.

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic