Mielipiteet

Se, kirjoitetaanko olympiaurheilijan suorituksesta, vai hänen perheestään tai perseestään, luo sitä kulttuuria, jota yhteiskunnassa ja kentillä tai halleilla vaalitaan

Arkistokuva FoPSin ringeten Ykkössarjan marraskuisesta pelistä. Kuva: Tapio Tuomela / FL
Arkistokuva FoPSin ringeten Ykkössarjan marraskuisesta pelistä. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Olemme tottuneet lukemaan ja kuulemaan kerta toisensa jälkeen mantraa siitä, miten Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimpia maita: meillä on Suomessa naisten äänioikeus, ja meidän naisemme ovat myös saaneet vaalikelpoisuuden ensimmäisinä maailmassa. Monien tasa-arvoon liittyvien asioiden voi joku jopa kokea ”menneen liian pitkälle”, mutta urheilussa näin ei todellakaan voida sanoa olevan. Päinvastoin, urheilussa tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää.

Yhteiskuntamme syrjivät rakenteet hahmottuvat todella selkeästi, kun niitä tarkastelee urheilun kautta. Siinä, missä miesten kansallisella päätasolla kerran vierailevaa urheilijan alkua tituleerataan heti urheilijaksi, joutuvat vastaavalla tasolla pelaavat kokonaiset naisjoukkueet pelaamaan oman sarjansa kärkikamppailut sillipurkeissa. Kyse ei ole vain julkisen tuen jakautumisesta, urheilun johtamisen prosesseista, palkoista tai ammattilaisurheilun määritelmistä.

Urheilujärjestöillä valtava vastuu ja oma roolinsa tasa-arvotyössä, ja tätä työtä on tehty niin useissa kunnissa, ministeriöissä kuin EU-toimielimissäkin määrätietoisesti. Silti käytännön tulokset ovat karua luettavaa.

Myös medialla ja sen luomalla näkyvyydellä on tässäkin yhteiskunnallisessa kysymyksessä tärkeä tehtävä. Se, miten urheilijoista kirjoitetaan, välittyy päätöksenteon asenteisiin. Se, kirjoitetaanko olympiaurheilijan suorituksesta, vai hänen perheestään tai perseestään, luo sitä kulttuuria, jota yhteiskunnassa ja kentillä tai halleilla vaalitaan. Sitä kulttuuria ja ilmapiiriä, jossa 2. divisioonan futsaljoukkueen valmentajasta on hyväksyttävää viitata futsalin Suomen mestareiden kotipeliin ”jostain syystä huippu-urheiluksi luokiteltavana koulutyttöjä vilisevänä sarjapelinä”. Suomen mestareiden, joista useampi joukkuelainen on edustanut maatamme arvokisoissa.

Koko suomalaisen urheilun, myös lehtien kirjoitusten, tulee olla täysin vapaata sellaisesta toiminnasta, jossa lahjakkaaseen ja motivoituneeseen nuoreen urheilijaan viitataan viehättävänä tyttösenä.

Uusimmat

Fingerpori

comic