Mielipiteet

Usko loi pohjan luonnontieteelle – Tieteellisen kehityksen aikaansaajat olivat uskovaisia, teistejä

Kuva: Soile Toivonen
Kuva: Soile Toivonen

Tieteen tyyssija, länsimainen yliopistolaitos, on syntynyt keskiaikaisen lännen kirkon myöntämin perustamiskirjoin ja kirkon rahallisella tuella. Skolastinen teologinen metodi loi pohjan tieteelliselle metodille. Teologifilosofien harjoittama kielifilosofia, logiikka ja järkiperäinen ajattelu loivat tämän pohjan. Usko kaikkivaltiaan kolmipersoonallisen Jumalan hyvää luomistekoa ilmentävään harmoniseen yleiseen luonnolliseen ilmoitukseen loi pohjan luonnonfilosofialle, luonnontieteelle.

Keskiajan tiedemiesteologit kuten Albertus Magnus, Robert Grosseteste, Roger Bacon, John Peckham, Jean Buridan ja Nicolas Oresme kehittivät havainnointia, matematiikkaa, kokeellisuutta, astronomiaa ja optiikkaa sekä liikevoimaa koskevaa teoriaa. Pappi, matemaatikko ja tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus rakensi aurinkokeskeisen astronomiansa keskiaikaisen koulutuksensa pohjalta. Tieteellisen kehityksen aikaansaajat olivat uskovaisia, teistejä.

Ateistit ja materialistit ovat olleet harvinaisia poikkeuksia tieteen kehityksen kentällä. Miksi näin?

Koska materialistisen filosofian mukaan ihminen on yhtä substanssia eli naturalistisesti ainetta, materiaa. Materialismi on naturalismia. Materialistisen mielenfilosofian mukaan mielen tilat samaistuvat tai palautuvat aineeseen, materiaan, ruumiiseen. Tämän mukaan aivot ovat yhtä kuin mieli, joka on yhtä kuin aivokemialliset ja neurologiset prosessit. Tietoisuus perustuu aineeseen. Tietoisuus on, tavalla tai toisella, aineellinen todellisuus. Materialistinen mielenfilosofia on determinististä ja mekanistista ja uskoo aivojen eli mielen eli tietoisuuden olevan koneen kaltainen. Tällainen filosofinen uskomus on kuitenkin virheellinen ja kestämätön. Miksi?

Koska yksilölliset kokemukset eli subjektiivisuus – minuus – ei itsessään ole ainetta. Niin kutsutut kvaliat eli tuntemukset, maut, aistittu väri jne. eivät ole ainetta eivätkä palaudu aineeseen eivätkä sen prosesseihin. Mielentilat ovat eri todellisuus kuin aivot ja sen ruumiilliset neurologiset toiminnot. Tietoisuus, intentionaalisuus, suuntautuneisuus ja kvaliat ovat aineettomia sielun/mielen todellisuuksia, kuten myös ajattelu matemaattisine entiteetteineen. Sielu/mieli ei ole yhtä kuin aivot. Ajattelua ja kvalioita ei voi tutkia massaspektrometrillä. Silti ne ovat todellisuutta. Kaikki ei ole ainetta eikä palaudu aineeseen eikä neurologisiin tapahtumiin. Materialismi ei kykene selittämään persoonallista identiteettiä.

Materialistitkaan, jotka ovat varsin tietoisia omasta minuudestaan, eivät odota kirjoituksiinsa vastineiksi massaspektrometrilukemia, vaan aineettoman intentionaalista argumentaatiota.

Aineellisten atomien ja elektronien päämäärättömän satunnaisesta törmäilystä ei myöskään voida johtaa minkäänlaista velvoittavaa etiikkaa eikä yleispäteviä oikeuksia kuten ihmisoikeuksia. Ateistinen materialismi ja ajatus ihmisoikeuksien olemassaolosta ovat keskenään käsitteellisesti ristiriitaisia.

Kristillisen teismin lähtökohdista voidaan sekä tieteen, etiikan että ihmisoikeuksien olemassaololle ja niiden yleismaailmalliselle velvoittavuudelle esittää järkiperäinen perustelu. Mutta miten tieteen, etiikan ja ihmisoikeuksien olemassaolo ja velvoittavuus oikeutetaan järkiperäisesti materialistisen ateismin lähtökohdista?

Uusimmat

Näkoislehti

28.10.2020

Fingerpori

comic