Mielipiteet

Vaalipäivä muuttaa poliittisen kartan – Poliittinen maantieteemme muuttuu rajummin kuin 1970-luvun suuren muutospaineen aikana

Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Kuntavaalien tärkein asia tahtoo unohtua yksittäisten lakien ja asetusten seurantaan ja niiden hoitajiin. Suomessa äänestetään sunnuntaina 293 hyvin erilaisissa vaaleissa. Näistä vaaleista tärkein ei ole pormestarin vaalit ja Hesaria seuraten. Forssassa kirjainyhdistelmä FSHKY on luonnollisesti näkyvä siinä missä nuoret ja koulutus sekä soten nykytila menetetyn vuosikymmenen jäljiltämme.

Suomi ei ole myöskään täynnä pelkkiä ongelmia vaan myös hyvin toimivia ratkaisujakin. Forssassa ei oivalleta, miltä Suomi näyttää vuonna 2021. Helsingin Sanomat vierailee synnynseudullani Iisalmessa Ylä-Savossa ja Sukevalla Sonkajärvellä (8.6). Kävin noita alueita läpi talo talolta, liki 2000 maatilaa, oppilaitteni kanssa Oulun yliopiston suunnittelumaantieteen opinnäytteitä samalla ohjaten ja professorin virkaani hoitaen 1980-luvun murroksessa. Sonkajärvellä on asukkaita hiven vähemmän kuin Jokioisissa tai Tammelassa. Kaikki pitäjät tunnetaan maidostaan ja myös Kiuruvesi nykyisin kaupunkikuntana. Suomen läpi kulkee idästä länteen jono kaupunkikuntia, joiden läpi voi kulkea tapaamatta matkalla yhtäkään ihmistä. Ylä-Savon pelastus oli köyhän ja pienen kaupunkikunnan liittäminen vauraaseen maalaiskuntaan ajoissa. Brasiliassa törmäsin vieremäläisiin metsäkoneisiin ja iisalmelaisiin Normetin ja Olvin tuotteita tapaa lähtemättä Forssaa kauemmas.

Maaseututukijat tietävät, kuinka poliittinen ilmapiiri on nyt poikkeuksellinen etenkin pienten seutukaupunkien kohdalla ja niitä ympäröivän maaseudun ääniä lasketaan huolella. Sonkajärvi on tyyppiesimerkki kunnasta, jossa keskustan kannatus on ollut noin puolet äänestäjistä, mutta eduskuntavaaleissa perussuomalaiset olivat jo suurin puolue. Kokoomus ei näihin äänestäjiin ylety. Vaalikonetta käyttäen niillä vastauksillani, joilla olisin äänestänyt Hämeessä kokoomuslaisia ehdokkaita, Oulussa olisin äänestänyt demareita, Liisa Jaakonsaaren äänestäjiä. Tervaporvareita Hämeestä ei löydy ja kartanokokoomuslaiset ovat kadonneet aika päiviä hekin.

Peräti 31 % kuntien valtuutetuista on keskustalaisia. Puolue sai ääniä kuitenkin vain 17,5 %. Keskustalla on peräti 80 kunnassa yksinkertainen enemmistö ja 83 kunnassa 35-50 prosentin ääniosuus. Nämä ovat juuri näitä seutukaupunkiemme tyhjeneviä maaseutupitäjiämme. Suurin osa Suomea on ollut keskustan vihreää. Näiden vaalien suurin merkitys näkyy keskuskaupunkien ulkopuolisilla alueilla, ja ne muistuttavat hyvin eurooppalaista tai myös amerikkalaista ilmiötä samalla. Vielä 1970-luvun vaaleissa siihen liittyi myös perinteiset korpikommunistiset seutumme maaseudulla. Kun näivettyminen on nakertanut maaseudun yhteisöllisen perustan, yhden tappio on silloin kaikkien tappio.

Elämme odottaen akuuttia nyt sunnuntaita ja sen kuntavaalien kulttuurista ilmiötä sunnuntain tulosten tullessa julki. On syytä seurata, missä perussuomalaiset ääniä saavat ja miten poliittinen maantieteemme muuttuu rajummin kuin 1970-luvun suuren muutospaineen aikana.

Uusimmat

Fingerpori

comic