Mielipiteet

Vaihtoehto kouluverkkoselvitykselle? –Hylkäävää vaihtoehtoa kouluverkkoselvitykselle ei todellisuudessa ole olemassa eikä paluuta entiseen enää ole

Kouluverkkoratkaisuun tuli aikalisä. Kuva: Silja Viitala
Kuva: Silja Viitala

Kuntien talous on kiristymässä ennakoitua nopeammin ja tämä koskee myös Forssaa. Tulevaisuus ja lähivuodet näyttävät synkiltä ja monet aavistavatkin, että jotain pitäisi tehdä. Mutta miksi, jos rahaa on riittänyt tähänkin asti entisen palvelutason ylläpitämiseen? Sote pudottaa kaupungin verotulot 20,5 prosentista 8 prosenttiin. Asukaslukuun sidotut verotulot ja valtionavut eivät enää lähivuosina riitä asukasluvultaan supistuvan kunnan kaikkien toimintojen ylläpitämiseen. Lisäksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutokset tuovat ainakin arviolta 170 000 euron vajauksen tuloihin samoin kuin ppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen aiheuttaa sekin tuntuvan lisäyksen menoihin, vaikka valtio ehkä korvaakin osan aiheutuvista lisäkuluista.

Tästä kaikesta huolimatta osa meistä valtuutetuista kuvittelee, että mitään ei saa muuttaa ja entinen meno taloudenpidossa voi jatkua. Sinänsä selkeä vaihtoehto, mutta voiko näin ruusunpunainen kuva olla liiankin hyvä ollakseen totta?

Forssan kaupunginvaltuusto on paljon vartijana. Annetaanko varhaiskasvatus- ja perusopetusasioista päättävälle lautakunnalle riittävät taloudelliset resurssit lasten peruspalveluiden eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen siten, että mahdollisimman moni kaupungin koululainen vanhempineen on tyytyväinen tilanteeseen? Veronkorotus tai lisävelan ottaminen eivät käsittääkseni ole tulevaisuuden vaihtoehtoja. Voidaan tietenkin jakaa niukkuutta kaikille ja säästää kaikessa mahdollisessa.

Talsoilan koulun lakkautuksesta on arvioitu saatavan noin 700 000 euron vuosittainen säästö. Jos koulua ei lakkauteta, tietäisi se käytännössä sitä, että kaikista ei lakisääteisistä palveluista olisi silloin ehkä luovuttava. Näin ollen kaupunki joutuisi sulkemaan mahdollisesti Vesihelmen tai jäähallin sekä lakkauttamaan vuosittaiset yhdistysavustukset. Säästäminen onnistuu myös niin, että jätetään esimerkiksi yhdestä koulusta täyttämättä ensimmäinen luokka ja yhdistetään se naapurikouluihin. Säästö voisi olla noin 40 000 euroa eli yhden opettajan palkkakulut. Samoin säästöä saataisiin yhdistämällä vajaana eli alle 15 oppilaan ryhminä toimivia 2–6 luokka-asteen luokkia eri kouluista. Säästöt kustakin ehkä samat 40 000 euroa, joten säästöt eri koulujen luokkien yhdistämisestä voisivat nousta jopa 120 000 euroon? Nämäkään säästöt eivät millään riitä kattamaan säästötarvetta.

Sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan nykyinen talousarvioesitys on noin 200 000 euroa yli annetun kehyksen. Rahatarpeita on paljon enemmän kuin rahaa. Esim. koulupuolella korona-aika on lisännyt lasten ja nuorten pahoinvointia. Psykiatrisia sairaanhoitajia ja sosiaalikasvattajia tarvitaan lisää. Mistä siis säästämme, seinistä vai lapsia ja nuoria tukevista toiminnoista?

Hylkäävää vaihtoehtoa kouluverkkoselvitykselle ei todellisuudessa ole olemassa eikä paluuta entiseen enää ole. Yhä laajemmat koulu- ja kulttuurisektorille säteilevät säästöpäätökset vain delegoidaan lautakunnalle.

Uusimmat

Fingerpori

comic