Mielipiteet

Vakuutuslääkäri ja petos

Lähtökohtaisesti kun asiakas hankkii vakuutuksen, niin taustalla on olettamus, että jos vahinko sattuu, niin vakuutus korvaa. Tällä mielikuvalla meille kuluttajille myös vakuutuksia kaupataan.

Koska vakuutusyhtiön ja kuluttajan välillä on aina kahden osapuolen tekemä sopimus, niin mikä laki määrittää sen, että vain vakuutuksen ottaja voi syyllistyä vakuutuspetokseen? Miksi vakuutuslääkäri, joka antaa lääketieteellisen kannanoton vakuutetusta, ei syyllisty petokseen, vaikka tuo kannanotto olisi täysin virheellinen ja perustuisi jo lähtökohtaisesti muunneltuun totuuteen?

Rikoslain 36 luvun 1§ mukaan petos tarkoittaa: Jos hankkii itselleen tai toiselle osapuolelle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen osapuolen tekemään tai jättää tekemättä jotain ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille jonka edusta tällä on ollut mahdollisuus määrätä.

Jos vakuutuslääkäri toteaa ilman selviä lääketieteellisiä perusteita, että vakuutuksen ottajan oireiden syynä on esimerkiksi sairaus eikä tapaturma ja saa asemansa perusteella taloudellista hyötyä itselleen tai edustamalleen vakuutusyhtiölle, koska vakuutettu ei taloudellisen riskin tai vammansa johdosta pysty puolustamaan oikeuksiaan, eikö kyseessä ole silloin petos?

Jos puolestaan vakuutuksen ottaja harhauttaa ja saa hoitavan lääkärin näin kirjoittamaan virheellisiin tietoihin perustuvan lääketieteellisen lausunnon, jolla vakuutuksen ottaja saa korvauksia vakuutusyhtiöltä, syyllistyy hän rikosoikeudellisesti automaattisesti petokseen. Mielestäni vakuutuslääkärin muunneltuun totuuteen perustuva lääketieteellinen kannanotto täyttää myös petoksen tunnusmerkit ja asia tulisi saattaa rikostuomioistuimen käsiteltäväksi.

Koska vakuutuslääkärit on vapautettu työtapaturma- ja ammattitautilain 121§ perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöstön muotovaatimuksista, voivat vakuutuslääkärit kirjoittaa lääketieteellisiä kannanottoja, jotka eivät perustu vakuutetun todelliseen vammaan tai sairauteen.

Tätä vakuutuslääkärien muunneltuun totuuteen perustuvaa lääketieteellistä kannanottoa tukee työtapaturmavakuutuslain 42§, joka antaa vakuutusyhtiölle oikeuden lähettää vakuutettu tutkimuksiin itse katsomaansa paikkaan. Poikkeuksetta nämä paikat ovat juuri sellaisia, jotka tukevat vakuutuslääkärin lääketieteellistä kannanottoa.

Vaikka vakuutuslääkärit ovat vapautettuja terveydenhuollon ammattihenkilöstön muotovaatimuksista, niin todellisuudessa heitä sitoo valallinen vahvistus, mikäli vakuutettu taloudellisen riskin uhalla haastaa vakuutusyhtiön oikeuteen. Tällöin vakuutuslääkärin on antamansa valan velvoittamana todistettava lääketieteellisen kannanottonsa oikeellisuus.

On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin vakuutuslääkäri ja hänen edustamansa vakuutusyhtiö tullaan tuomitsemaan petoksesta ja vallitseva muunneltuun totuuteen perustuva lääketieteellinen kannanoton käytäntö saadaan vastaamaan sitä, mitä vakuutusyhtiöiden edustajat vakuutuksen myyntihetkellä asiakkaalle myyvät. Vaihtoehtoisesti vakuutussopimukseen tulee kirjoittaa kohta jossa mainitaan, että vain vakuutuksen ottaja voi syyllistyä petokseen.

Uusimmat

Näkoislehti

30.10.2020

Fingerpori

comic