Mielipiteet

Vanhat kuviot toistuvat

Venäläisten puolustusrakenteiden jälkiä on runsaasti nähtävillä eri puolilla Suomea, myös Tammelan Portaassa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Venäläisten puolustusrakenteiden jälkiä on runsaasti nähtävillä eri puolilla Suomea, myös Tammelan Portaassa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Historia toistaa itsensä. Suomen suhtautumisessa Natoon kuvastuu viime vuosisadan alkupuolen tilanne tsaarin Venäjän suhteessa silloiseen Saksaan.

Suomen läheinen suhde Saksaan on peräisin melko kaukaisilta vuosilta, ei ainoastaan siltä ajalta, jolloin von der Goltzin ”itämeren divisioona” valloitti Helsingin ja auttoi vapauttamaan maatamme Venäjästä ja Leninin johtamasta punaisesta bolshevikkivaltiosta.

Tuosta vuodesta 1918 kylläkin alkoi entistä läheisempi ystävyys Saksan kanssa, joka erinäisten mutkien jälkeen kohosi huippuunsa toista maailmansotaa edeltäneenä aikana.

On vaikea sanoa, kuinka moni silloisista Saksan ystävistämme tiesi natsien juutalaisiin kohdistuneista hirmuteoista. Yllättävän monet suomalaiset ihailivat silloin natsi-Saksaa ja hämmästyttävän monet silloisen Saksan johtomiehet olivat hyvin myötämielisiä Suomea kohtaan auttaen maatamme sotimisessa venäläisten kanssa. En muista, että omissakaan kotoisissa ympyröissä silloin paljon olisi Saksaa arvosteltu. Sodan päätyttyä ja natsien tekemisien lähes kaikille suomalaisille paljastuttua tilanne muuttui täysin.

Kuva nykyisestä Saksasta on täysin erilainen kuin sotaa edellisenä aikana. Saksa oli silloin todellinen suurvalta, jota mm. Venäjä aiheellisesti pelkäsi. Jo tsaarin vallan aikana Venäjä rakennutti maahamme valtavan määrän puolustusrakenteita. Näitä linnoitteita on vieläkin runsaasti nähtävissä eri puolilla maatamme. Ne on kaikki rakennettu aikanaan Venäjän turvaksi Saksan uhkaa vastaan.

Venäjän aikomus saada tärkeitä tukikohtia maastamme turvatakseen Leningradin aluetta Suomen kautta tapahtuvaa hyökkäystä vastaan oli silloin sama asia kuin nykyisin vastustaa Naton mahdollisia lentotukikohtien rakentamisia maamme alueelle.

Suomen varovainen suhtautuminen Natoon on tietenkin ymmärrettävää juuri tältä pohjalta. On todennäköistä, että Venäjän suhtautuminen maamme liittymiseen Natoon on aivan samanlainen kuin sen suhtautuminen oli aikanaan Saksan lähentymiseen. Nykyisin tosin vaaran torjumiseen muodostaisivat erilaiset aggressioon käytettävät keinot kuin tsaarin aikana. Ei Venäjäkään luultavasti käyttäisi sen aikaisia keinoja Natoon liittymistämme vastaan, mutta paljon vahinkoa liittymistämme kohtaan se pystyisi järjestämään.

Tämä asia huomioon ottaen on ymmärrettävää maamme varovainen ja viisas suhtautuminen Natoon.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic