Mielipiteet

Vanhojen rakennusten suojelulla monet kasvot

Kehräämön patoa on korjattu useampaan kertaan. Kuva: Tapio Tuomela
Kehräämön patoa on korjattu useampaan kertaan. Kuva: Tapio Tuomela

Kyllä minäkin olisin vanhan rakennuskannan suojelun ja säilyttämisen kannalla, mutta kun se maksaa hirveitä summia.

Kunnioitan ja kiitän niitä yksityisiä ihmisiä, jotka esimerkiksi Yhtiön puistosta ovat hankkineet arvokiinteistöjä omikseen ja huolehtivat niiden remontista ja kunnossapidosta myös tulevaisuudessa.

Eikä riitä kertamaksu, vaan rahaa pitää kunnossapitoon löytyä jatkuvasti ja remontointiin vähintään kymmenen vuoden välein.

Forssan kaupunginvaltuusto oli pakkotilanteessa tehdessään päätöstä kehräämön kiinteistön ostamisesta 37 vuotta sitten. Kukaan ei tiennyt mitä kiinteistölle olisi tapahtunut jos kaupunki ei olisi sitä ostanut. Suojelu silloinkin oli oston tärkeimpänä kriteerinä ja puhutti valtuustoa melkein riitelyyn asti.

Päättäjät tiesivät, tai ainakin arvailivat, että riittäviä tuloja rakennuksilla on vaikea saada, mutta mittavia kiinteistön hoitokuluja kyllä.

Muistan, kun Loimijoki padottiin ja tyhjennettiin, että voitiin tehdä patoremontti. Nyt patoa korjataan ties kuinka monennetta kertaa? Savupiippua on muistini mukaan korjattu isommin ainakin kaksi kertaa ja Forssan Lehden mukaan sitä huputetaan ja korjataan taas isolla rahalla. Hyvä niin, sillä saahan siitä joku töitäkin.

Muut remontit ja summat selviäisivät kiinteistön kirjanpitoa tutkimalla. On kehräämön rakennusten seiniin jo vaihdeltu uusia tiiliä ja varmaan piippuremontin jälkeen pitää jatkaa seinien + muun korjaamista.

Vanhan kutomon ja ympäristön rakennusten alta, joen virtaama vie maata vähitellen mennessään. Ei siinäkään tarvitse kuin nykyisen omistajan, tai hallitseman Renoirin konkurssi, niin rakennukset siirtyvät uusille omistajille, joiden joukossa toivottavasti ei ole nimi: Forssaan kaupunki.

Entisen pumpulimakasiinin suojelusta kirjoittaessani, en tiennyt, että sen suojelu oli tonttikauppojen yhteydessä siirtynyt rakennusliikkeelle. Mahdollisen vararikon sattuessa on siinäkin helppo arvata kenelle ent. pumpulimakasiinin omistus ja suojelu sitten siirtyisi.

Joten kirjoitukseni loppupäätelmänä voin todeta että: Suojelupäätöksiä tehdessämme me, siis yhteiskunta, päätämme rahanmenoja ja velvoitteita myös lapsillemme, sillä tehdyistä suojelupäätöksistä on vaikea päästä eroon.

Fingerpori

comic