Mielipiteet

Vanhukset tarvitsevat hoiva-avustajia

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen perää syytä sille, miksi hoiva-avustajakoulutusta edistetään. Vastaus on selvä: siksi, että vanhukset tarvitsevat arjessaan muutakin apua, kuin mitä he lähihoitajilta ja sairaanhoitajilta saavat.

Hoiva-avustajan koulutus on noin vuoden mittainen työelämälähtöinen koulutus, jossa on kaksi osakokonaisuutta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta. Hoiva-avustajan koulutuksen suorittaneet voivat halutessaan jatkaa lähihoitajatutkinnon loppuun.

Hoiva-avustajia tarvitaan kunnissa ja yksityisissä hyvinvointialan palveluissa tukemaan asiakkaiden arkea ja helpottamaan lähihoitajien ja sairaanhoitajien työtä. Tehostetun hoivan yhteisökotiin tullaan siksi, että kotona ei enää selvitä arjen toiminnoista. Tehostetussa hoivassa vietetään keskimäärin alle kaksi vuotta. Elämän viimeisinä kuukausina tärkeintä on, että omaiset ja rakkaat ystävät ovat läsnä ja ympärillä on auttamishalukkaita, tuttuja ihmisiä.

Lokakuun alusta vanhuspalvelulain muutoksin erotetaan tehostetun hoivan yksiköissä välillinen ja välitön työ toisistaan. Tuleva muutos on johtanut siihen, että vaikka lähihoitajakoulutuksessa arjen sujumisesta annetaan opetusta, lähihoitajat eivät työntekijäjärjestöjen mukaan työssään hoivakodissa enää puurokauhaan tai siivousriepuun tartu. Ja jos tarttuvat, niin sitä ei enää lueta hoivamitoitusaikaan.

 

Lakisääteinen hoitajamitoitus toteutuu samalla, kun maassa on työvoimapula, hoivan hinta kallistuu 15–30 % ja kuntien sekä yksityisten palveluntuottajien työ mutkistuu. Asiakkaiden kannalta muutos merkitsee sitä, että entistä harvempi uhkaa päästä tehostetun hoivan piiriin ja hoivapaikkojen alasajo on jo alkanut kunnissa. Ministeri Kiurun kotikunta on tästä hyvä huono esimerkki. Porissa tehostetun hoivan jonossa on 41 asiakasta (heinäkuu 2020, Lähde: Porin kaupungin tilasto).

Ministeriö on esittänyt eduskunnassa käsiteltävänä olevassa tehostetun hoivan mitoitusta koskevassa lakiesityksessä hoiva-avustajien käytön vakiinnuttamista ja lisäämistä – kuten vanhuspalvelulain uudistuksen yhteydessä sovittiin. Tehy ei siis kunnioita yhteisiä neuvotteluratkaisuja.

On ymmärrettävää, että Tehy ja Super korostavat nimikesuojattujen ja laillistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten asemaa ja työtä. Sieltä tulevat näiden palkansaajajärjestöjen jäsenet ja jäsenmaksut. Iso jäsenmäärä merkitsee lisää valtaa ja enemmän rahaa. Sieltä ei kuitenkaan löydy vastauksia tämän hetken yhteiskunnan isoon ongelmaan; ikääntymiseen.

Palkansaajajärjestöt ovat aktiivisesti ja pitkään ylläpitäneet esimerkiksi lehtien mielipidepalstoilla huonoa kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon työstä ja työolosuhteista. Kuka nuori haluaa ammattiin, jossa näiden kirjoitusten mukaan arki on pelkkää taistelua ja palkat kuopassa? Toisaalta terveysala on TAT:n nuorten tulevaisuusraportin mukaan nuorten kaikkein suosituin ammattiala ja sosiaaliala neljänneksi suosituin ja kummankin asema noussut. Toivoa siis on.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic