Mielipiteet

Vanhusten kotihoitoko pelkkää aurinkoa? Uskon, että yhteiskunnalle tulee halvemmaksi hoitaa vanhukset palvelutaloissa

Vanhusten hoito tulee kirjoittajan mielestä halvemmaksi palvelutaloissa kuin kotipalvelun kautta. Kuvassa Forssan Tyykihovin sisäänkäynti. Kuva: Tapio Tuomela
Vanhusten hoito tulee kirjoittajan mielestä halvemmaksi palvelutaloissa kuin kotipalvelun kautta. Kuvassa Forssan Tyykihovin sisäänkäynti. Kuva: Tapio Tuomela

Kun vanhuksilta kysytään, missä he haluavat viettää loppuelämänsä, niin vastauksena useimmiten on: kotona. Silloin pitäisi esittää jatkokysymys: miten pärjäät siellä, käytkö itse kaupassa, laitatko ruokasi, hoidatko henkilökohtaisen hygieniasi jne. Kenen pitäisi hoitaa kotona, kun ei pärjää? Kun me suuret ikäluokat tulemme olemaan avun tarpeessa, niin riittävätkö yhteiskunnan varat hoitamaan kaikki kotiin? Perheitten lapsiluku kun on vähentynyt koko ajan, niin monellakaan ei tule olemaan lapsia, joiden kesken hoitovastuuta voidaan jakaa. Lapset asuvat usein jopa toisella puolella Suomea.

Äitini sairastui muistisairauteen 80-vuotiaana. Kaksi tytärtä kävi häntä katsomassa vuoropäivinä, pesivät pyykit ja hoitivat lääke- ja kauppa-asiat. Kotipalvelu kävi aamuisin pesemässä ja pukemassa hänet ja laittamassa aamiaisen. Ateriapalvelu toi ruoan. Iltapäivällä kotipalvelu kävi keittämässä puuroaterian. Iltaisin kävivät laittamassa nukkumaan, sulkivat television ja sammuttivat valon. Vaipat vaihdettiin aina kun käytiin, äitihän ei enää löytänyt omaa vessaansa.

Ulko-oveen piti laittaa hälytys, kun hän avasi ovea öisin. Päivystäjä saattoi tulla 30 kilometrin päästä katsomaan, ettei hän ole lähtenyt yöpaidassa yöllä talvipakkaseen.

Muistisairaalle koti on vaarallinen loukko. Äitini oli innokas saunoja. Kiukaan sulake piti poistaa hänen oman turvallisuutensa vuoksi. Hän olisi voinut lämmittää saunaa useita kertoja päivässä, kun ei muistanut jo käyneensä ja olisi voinut polttaa itsensä kiukaassa. Samoin sähköliedestä piti ottaa sulake pois jne.

Kun kotipalvelu kävi useita kertoja päivässä eikä sekään riittänyt, hän lopulta pääsi tehostettuun palvelutaloon. Hänellä oli siellä oma huone, wc ja kylpyhuone, omat huonekalut, verhot, tauluja seinillä, valokuvia. Hänet ohjattiin ruokasaliin syömään muitten kanssa ja päiväsaliin katsomaan televisiota. Hoito oli vanhuksia arvostavaa, empaattista ja ennen kaikkea turvallista. Siitä kiitokset vielä Forssan Tyykihovin henkilökunnalle.

Aikoinaan vanhainkodissa työskennelleenä, en toivo paluuta niihin aikoihin. Vanhuksia asui kaksi samassa huoneessa elämänsä loppuun asti. Mitään muuta omaa ei ollut kuin yöpöydän laatikko. Kaikissa vanhuksissa ei ole iän tuomaa seesteisyyttä, kuten usein luullaan. Tulihan niitä riitoja, kun mitään yksityisyyttä ei ollut. Muistisairaat voivat vaikka lyödä toisiaan tai hoitajia.

Uskon, että yhteiskunnalle tulee halvemmaksi hoitaa vanhukset palvelutaloissa kuin se, että kotipalvelu käy ympäri kaupunkia hoitamassa heidät kotona monta kertaa päivässä. Samalla se poistaisi vanhusten yksinäisyyttä. Toivon totisesti vanhuksista huolehdittavan kaikkina aikakausina varallisuudesta riippumatta tavalla tai toisella.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti