Mielipiteet

Värien taitaja Aukusti Uotila

Huomenna on kulunut 160 vuotta taidemaalari Aukusti Uotilan syntymästä. Hän syntyi ”Kunnan Uotilassa”, joka nykyisin tunnetaan Majakkana. Isä Antti oli tullut aikanaan Hauholta ja puolisonsa Ulla-Maija Laadun kanssa heillä oli 13 lasta, joista August oli nuorimpia.

Perhe arvosti koulutusta. Aukusti alkoi koulutaipaleensa Urjalan pitäjänkoulussa, mutta kävi oppikoulun Helsingissä, jossa vanhemmat sisarukset olivat saaneet oppia Faven-sukunimellä. Aukusti aikoi lääkäriksi, mutta taide veti puoleensa ja ensiopit tulivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Alle kaksikymppisenä v.1877 hän lähti Pariisiin, jossa vierähti pari vuotta ja toisen kerran hän oli siellä vuosina 1880–81. Hän kuului kuvataiteen alkavan kultakauden maalareihin. Edelfelt piti hänen töistään ja ikuisti Uotilan kuuluisaan maalaukseensa ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista”. Teoksesta tehtiin myös koulutaulu.

Uotila hallitsi värien käytön. Aiheet voidaan jakaa karkeasti suomalaisiin ja ranskalaisiin, joissa saattoi olla myös italialaisvaikutteita, vaikka ei hän Firenzeen ehtinytkään sairastuttuaan kurkkutautiin. Ranskalaisaiheista tunnetuimpia ovat: Osterinpoimija, Kukkaistyttö, Kalastajatupa Bretagnesta, Nizzan vihannestori ja Seinen rannalla.

Suomalaisaiheina olivat niinikään kalastajat, saarimaisemat, kuutamokuvat, metsäkuvat, lammaslaumat ja kesäpäivän tunnelmat. Urjalasta aihe taisi löytyä Hämäläiseen taloon ja Urjalan kirkkoon. Myös muotokuvia hän maalasi ystävistään ja sukulaisistaan. Yhteensä hän ehti maalata 150 teosta.

Uotila kuoli 18.3.1886 Korsikan saarella Ajacciossa, jonne hänet myös haudattiin. Viikko ennen kuolemaa valmistui Pariisiin näyttelyyn isokokoinen maalaus ”Nuotanveto Korsikan saarella.” Hän ei ehtinyt täyttää edes 28 vuotta. Uotilan muistonäyttely pidettiin v. 1886 Helsingissä. Amos Anderssonin taidemuseossa oli näyttely vuonna 2013.

Urjalassa oli vuonna 1981 Pentinkulman päivien yhteydessä näyttely, jossa oli esillä 44 maalausta ja harjoitelmaa. Kuuluin näyttelytoimikuntaan, jossa oli kunnan edustajien lisäksi Väinö Linna seuran, Lions Club Urjalan ja Tampereen taidemuseon edustajia. Töistä teetettiin diasarja koulujen käyttöön.

Lisätietoa Uotilasta saa Aune Lindströmin laatimasta elämäkerrasta Aukusti Uotila, Aimo Reitalan artikkelista Suomen kansallisbiografiasta ja tietenkin Internetin kautta. Viimeksi taidehuutokaupassa on myyty Näkymä Pellingistä 14 500 euron hintaan.

Uotilan syntymäkodin seinään kiinnitettiin Urjalan Sanomien kustantama muistolaatta helatorstaina 1952.

Kirjoittaja on urjalalainen tietokirjailija.

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat