Mielipiteet

Varmuusvarastot

Venäjää lähinaapurina on kiittäminen siitä, että huoltovarmuus Suomessa on kansainvälisesti korkealla tasolla. Historian läksyt on luettu. Puolueeton Sveitsi on toinen maa, missä huoltovarmuutta on pidetty tärkeänä.

Lähes sotatilaan verrattava poikkeusaika on nyt läsnä, vaikka pommeja ei putoilekaan niskaan. Pandemian takia varmuusvarastot on avattu, jolloin vanhentunutta ja käyttökelvotontakin tavaraa on löytynyt. Kaappien siivous kannattaa.

Edellisten hallitusten toimia on helppo arvostella riippuen siitä, minkä väristen silmälasien läpi tätä maailmaa katselee. Väristä riippumatta tiedetään, että kymmenkunta vuotta sitten istunut hallitus päätti vähentää viljan varmuusvarastot riittämään vain puoleksi vuodeksi. Silloin vielä elettiin lintukodossa ja nukuttiin ruususen unta.

Historian oppikirjat kertovat, että 1860-luvun suuret nälkävuodet opettivat huoltovarmuuden tärkeyden. Kirkkojen kupeisiin nousi viljamakasiineja, jotka oli sadonkorjuun jälkeen täytettävä mahdollisuuksien mukaan. Ainakin siemenvilja oli oltava omasta takaa.

Mullistusten aikana kauppojen hyllyt tyhjenevät yllättävän äkkiä, ellei täydennystä tule. Talvea ei ollut, tuleeko kunnon kesää ja riittävää satoakaan. Jo nyt hallituksen tulisi varata rahaa viljan varmuusvarastojen täyttämiseen ainakin vuoden tarvetta varten. Ehdotettu vappusatanen tulisi käyttää tähän. Se olisi hyvä henkivakuutus jokaiselle suomalaiselle. Varoittava esimerkki huoltovarmuuden unohtamisesta löytyy lähinaapurista. Ruotsin elintarvikeomavaraisuus on enää 50%, Suomen sentään 80.

Pandemian alussa ilahduttavaa oli se, että poliitikkojen eriväriset silmälasit putosivat silmiltä ja loputtoman riitelyn sijaan niiden takaa paljastui järkeviä ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Toivottavasti sama asenne jatkuu tai pandemian aiheuttamat isot ongelmat kaatuvat kaikki seuraavan hallituksen niskaan. Löytyykö siihen pestiin enää edes halukkaita? Ilman Talvisota-henkeä ei selvitä.

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic