Mielipiteet

Vastaus Alpo Suhoselle

Alpo Suhonen on intoutunut kirjoittaman oikeasta forssalaisuudesta (FL 20.2.) ja pannut historian uusiksi satojen kolumnien antamalla arvovallalla. Yhdeksän kymmenestä forssalaisesta on tullut Alpon laskelmissa etelästä ja etenkin Turun suunnalta, joku Tammelastakin. Kun itse olen kirjoittanut runsaan 3000 artikkelia ja toista sataa monografista kirjaa, osa väitöskirjojakin, niiden syntyä myös yhteiskunta- ja etenkin maantieteessä ohjaten, Turun ja Oulun yliopistoissa samaan aikaan kohta puoli vuosisataa, en käy kilpailemaan Suhosen kanssa näillä meriiteillä.

Sen sijaan takavuosien mestarivalmentajamme Immo Kuutsan valmennettavana lukioaikana Ylä-Savossa eläneenä ja suunnittelukartastoja sinne ja pohjoiseen, myös Karjalaan rakennellen oppilaitteni kanssa siellä kiertäen, Euroopan, takavuosien Neuvostoliiton ja Aasian ohella, Amerikasta nyt puhumattakaan ja Brasiliasta, Afrikan valtavasta mantereesta, uskallan epäillä joitakin Suhosen havainnoista. Se, että alueella, nauhakaupungissamme, panostettaisiin enemmän Loimijoen laskusuuntaan luonnollisena luonnon- ja talousmaantieteellisenä alueena, oli toki ohjemassa, Loimijokiohjelmaa joskus vetäneenä, kaiken aikaa. Sen ohella ohjelma siirrettiin yleiseurooppalaiseksi jokiohjelmaksi ja myöhemmin mukaan saatiin myös Kiina. Me jopa johdimme tätä operaatiota. Sitä voi toki jatkaa edelleenkin. Meidät kun tunnetaankin myös uudemmista ohjelmistamme.

Itse olen haastatellut alueella lähinnä hämäläisten ohella Viipurin seudun karjalaisia. Tunnen ongelmat Kiteen talousalueella Laatokan-Karjalassa. Se muistuttaa omaamme Loimijokilaaksossa, kun vahva myös kulttuurimaantieteellinen alue pirstotaan miekalla torsoksi. Lounais-Hämeessä ei käytetty miekkaa vaan poliittista rajaa. Se on käytännössä sama asia. Käyn siellä Karjalassa vierailemassa edelleenkin siinä missä Lapissa ja Ylä-Savossa ja Oulun talousalueella. Aina liikkuva raja ei ole kirous vaan myös siunaus, kun se on sekä luonnonmaantieteellinen vedenjakaja-alue, kulttuurinen ja antropologinen raja sekä miekalla piirretty raja alkaen Pähkinäsaaren rauhan rajasta.

Lounais-Häme on media-ajan raja ja myös median synnyttämä. Forssan Lehti täytti sata vuotta ja on oman talousalueensa arvokkain identiteetin ylläpitäjä päivittäin sitä vahvistaen. Jatkossa sen merkitys vain kasvaa ja myös muihin ilmansuuntiin kuin itään, jota Suhonen vierastaa. Elämme reaaliaikaisen median ja myös sosiaalisen median algoritmien ja robottien elämää.

Perinteinen rajoihin rakentuva maantiede meni uusiksi siinä missä aikaan rakennettu historiamme. Aika on ihmisen keksinnöistä luonnontieteilijän tulkitsemana vihoviimeisin narratiivisen tarinankertojan huiputuksen lähde. Turun suunta on siinä yhtä otollinen kuin Hämeenlinnan, Tampereen tai Helsingin. Oleellista on, että unohdamme sellaisen poliittisen maantieteen, jonka perustana on ikivanha tasokartta ja sen regionalismi. Se kun valehtelee nyt meille enemmän kuin tuhat sanaa. Maailma siirtyi jo aikapäiviä spatiaalisiin alueisiin ja nyt sitten ajattomaan ja paikattomaan todellisuuteen. Maailmankuvat muuttuivat ja muuttuvat myös EU:n alueella ja tulevissa vaaleissamme. Eurooppalainen populismi on vastaus tälle muutokselle, halusimme sitä tai emme.

Matti Luostarinen

Uusimmat