Mielipiteet

Vastaus Jyrki Jokiselle

Jyrki Jokinen kirjoittaa (FL 4.1) kokoomuslaisena, kuinka nykyisen hallituksen talouslinjaus on tyhjän päällä ja puuttuu vain, että sekin olisi hänen tulkintanaan perussuomalaisten syytä. Samalla hän pelkää oman puolueensa identiteetin oppositiopuolueena hämärtyvän ja kannatuksen katoavan lehdessä haukuttujen ”mersupersujen” suuntaan. Hänen linjansa on siten kirjoituksessa ”Globaalit trendit ja gallupit” hyvin lähellä takavuosien punamullan ja nyt punavihreän hallituksen linjauksia, sättien koko kirjoituksensa mitan siitä oppositiossa olevia perussuomalaisia. Se olisi voinut hyvinkin olla sieltä kirjoitettukin, punavihreiden hengentuote.

Poliittinen kenttä on maailmalla käymistilassa, jossa perinteinen keskustaoikeisto tai keskustavasemmisto ovat menettämässä kannatustaan tai romahtaneet. Jakolinjat kulkevat nyt liberaalien ja konservatiivien, globalistien ja nationalistien välillä. Toki nämä linjat löytyivät myös vanhojen puolueittemme sisällä, mutta ne vain olivat unohtuneet. Siitä ei voi perussuomalaisia moittia edes Jokisen logiikalla. Heitä kun kuuluu kiittää politiikkamme uudistajina ja ajanmukaistajinamme Suomessa.

Euroopan ja Suomen edessä ovat menetetyn vuosikymmenen jälkeen suuret uudistukset ja heikot johtajat, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (HS 4.1.). Keskustaoikeisto tai -vasemmisto ei kykene enää muodostamaan Euroopassa enemmistöhallituksia. Saksassa Merkelin kausi on päättymässä ja siellä ”yhdistäjänä” on ”Vaihtoehto Saksalle (AfD)” puolueen pelko. Italiassa hallitusta pitää pystyssä Lega-puolue, ja Ranskassa perinteiset puolueet romahtivat nekin. Oma lukunsa on Britannia ja Boris Johnson, Yhdysvaltain presidentistä nyt puhumattakaan. Puolan ja Unkarin me jo muistammekin kirjoituksistamme ja ne on tallennettu kirjaani ”Menetetty vuosikymmen”.

Suomessa identiteetti rakoilee pahiten keskustassa ja demareitten ongelmat on tiedetty jo vuosikymmenet. Niille ei tehty vain mitään. Hesarin mukaan suurin yhdistävä tekijä Sanna Marinin hallitukselle on sillekin, kuinkas muuten, perussuomalaisten pelko. Samaan aikaan kuitenkin suuret haasteet ja rakenteelliset uudistukset odottavat.

Keskeinen kysymys on, mitä hallitus saa aikaan kuntavaalien lähestyessä? Mikä on jatkossa maakuntien verotusoikeus, monikanavarahoitus, mitä tehtäviä jää kunnille, kuntayhtymille ja maakunnille? Miten käy hoitotakuiden, millainen työnjako on ratkaisemassa hoitaja- ja lääkäripulan sekä heidän palkkauksensa? Väestön vanhetessa paineet vain kasvavat. Ongelmat on ratkaistava hallituksen, ei toki ammattijärjestöjen. Miten näihin suuriin rakenteellisiin kysymyksiin kokoomus on aiemmin hallituksessa vastannut ja onko vastaus ollut osa perussuomalaisten kannatuksen kasvua sekin?

Aila Lahtisen erinomaisen kirjoitukseen (FL 5.1.) viitaten, Forssan tulevaisuus ei voi olla paluu synnyinseutuni Ylä-Savon kansalliskirjailijamme Juhani Ahon romaanin ”Rautatie” aikaan sitä odotellen tai puhuen 1900-luvun lopun käsitettä ”ketterä” samalla yhä toistellen (FL 5.1). Kokoomuksen puheenjohtaja puolestaan antoi tukensa 2015 perussuomalaisten sijaan sinisille, todeten, kuinka puolueen arvot muuttuivat yhden yön aikana ja demareitten uusin puheenjohtaja, pääministerimme Sanna Marin kehotti nyt kokoomuslaisia häpeämään. Jo on aikoihin eletty tai palattu.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic