Mielipiteet

Vegaani elämäntapa rasittaa vähemmän luontoa kuin lihansyönti ja tukee taatusti enemmän luonnon monimuotoisuutta

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

”Ammu on elämä monelle” (FL 26.1.) vastasi Ilona Pirisen kirjoitukseen. Runsaat 20 vuotta vegetaristina, Suomessa 1960–1970-luvulla eläinsuojeluvalvojana koko valtakunnan alueella ja eläinsuojeluaktivistina Itävallassa 40 vuotta toimineena ym. täytyy ottaa kirjoitukseen kantaa.

Tuotantoeläinten kohtelu on Suomessa parantunut viime vuosikymmeninä. Yliammuvaa on kuitenkin kirjoittajan lausahdus, että lehmät ovat kasvattajiensa lemmikkejä ja työkavereita. Ja viedään keskimäärin 5,2 vuoden jälkeen teurastamolle?

Nimimerkin mukaan lehmät loppuvat, jos ne eivät kerran vuodessa lisäänny. Tämä on minulle uutta biologiassa. Lisääntymistä tarvitaan vain maidon tuotannon ylläpitoon. Toiseksi hyvällä hinnalla teuraaksi myytyjen vasikoiden vuoksi.

Kirjoittajan mukaan ilman lehmätiloja alkuperäisrodutkin häviäisivät. Mitä ovat ne suomalaiset alkuperäislehmärodut, joita nämä 40 kg maitoa/pvä/lehmä-tilat suojelevat? Vaelteleeko robottipihatossa lapinlehmiä vaiko kyyttöjä?

Kirjoituksessa vedetään mukaan hyönteisetkin, lantakuoriaiset ja navetoissa myrkytetyt kärpäset, joita linnut syövät, kuollakseen. Siinä missä ennen pääskyt saivat pesiä navetoissa, ei näillä ole steriileihin nykyeläintehtaisiin asiaa. Niittyjen ja ketojen kasvu voidaan hyödyntää biokaasun tuotantoon sellaisenaankin haihduttamatta sitä taivaan tuuliin märehtijöiden suoliston kautta.

Pedotkin tuntuvat olevan ongelma. 1800-luvulla paimensivat ruotuvaivaiset vanhukset ja lapset kylän muutamia parin maitolitran lehmiä karhuja ja susia vilisevillä hakamailla ja metsissä, mutta nykyään satojen eläinten omistaja ei voi kustantaa susivarmoja sähköaitoja eikä köyhä valtiokaan voi siinä avustaa.

Missä on kasvikset ja hedelmät tuotettu? Ulkomailla, koska EU-tuen ansiosta puolalainen omenakilo maksaa Suomessa alle euron, espanjalainen kaksi mutta kotimainen neljä. Proteiinipitoisia hasselpähkinöitä voisi jalostaa Suomessa eikä tuottaa Turkista. Pähkinäpensaasta kirjoitti v. 1860 Flora Fennicassa jo Lönnröt ja ilmaston lämpiäminen lisää leviämisaluetta. Jalostusmäärärahoja jaetaan mieluummin kuitenkin keinosiemennykseen. Valkosipulia tuodaan Kiinasta, kromosomimustikoita Chilestä, varhaisperunoita Ruotsista, vetisiä mansikoita Espanjasta.

Miljoonia sienikiloja viedään Italiaan, vaikka kivikkotatin kuivapainon valkuaisainepitoisuus on korkeampi kuin naudanlihassa. Aito hämäläinen ei kuitenkaan syä mittään maronlakkeja ja lehmäntatteja. Kuten ei soijavalmisteitakaan. Kyseessä on ravintotottumukset.

Vegaani elämäntapa on ihailtavaa, sillä se ei ole helppoa mutta terveellisempää ja vähemmän luontoa rasittavaa kuin vuosittainen kymmenien lihakilojen syönti ja tukee taatusti enemmän luonnon monimuotoisuutta kuin lihamafian eläintehtailu.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti