Mielipiteet

Veroista ja niiden vaikutuksesta – Veroilla maksetaan se, mitä muuten ei saa

Kuva: Pekka Aho
Kuva: Pekka Aho

Puhe verojen laskemisesta ja “ylimääräisistä asioista” leikkaaminen vaatii hieman pöyhimistä.

Kun viimeksi veroprosentista päätettiin, esitin kritiikkiä siitä, että veroista päättämien ennen taloussuunnitelman käsittelyä on huono tapa hallita taloutta. Sain tietysti osakseni myös arvostelua, jossa muistutettiin, että kyse on talouden raamien sopimisesta.

Katsoin, että raamit asetettu, kun on lähdetty tekemään tasapainoista talousarviota ja veroprosentista päättäminen yhdessä tällaisen raamien asettamisen kanssa sitoo käsiä liikaa. Esimerkiksi, jos silloin olisi tiedetty, että veroprosentin päättäminen samalla antaa perusteita Talsoilan koulun sulkemiselle, olisi keskustelu valtuustossa ja sen päätös voinut olla toisenlainen.

Mielenkiintoinen ristiriita piilee siinä, että toisaalta samat henkilöt julistavat kuinka toimivat palvelut ovat vetovoiman kannalta tärkeimmät ja toistelevat mieleen jo syöpynyttä fraasia “kukaan mahdollinen kaupunkiin muuttava ei koskaan kysele veroprosentista”, ja toisessa yhteydessä patsastelevat seutukunnan matalimmalla veroprosentilla valmiina niistämään loputtomasti palvelujen resursseista.

Tästäkin syystä veroista ja niiden vaikutuksesta pitäisi puhua laajemmin ja avoimemmin. Tässä vaiheessa tilikautta ja tässä poikkeuksellisessa tilanteessa nimittäin on liian varhaista ottaa mitään kantaa, onko veroprosentti tulevaisuudessa sopivalla tasolla vai ei. Vaalien alla voidaan puhua mitä vain, mutta tietoon ei tällaiset visiot ainakaan voi pohjautua.

Oma kynnykseni veroprosentin muuttamiseksi on kohtalaisen korkealla, mutta lähivuosina korotuspaine saattaa olla melko ilmeinen. Silloin on aivan sama, kuka päättäjänä on, jos pelivara tuhotaan tyystin ennen sitä, eikä jäljellä ole kuin ränsistyneitä rakennuksia realisoitavaksi.

Forssan veroprosentista puhuttaessa on syytä muistaa muutama asia:

1. Forssassa tilanne ei ole sillä tolalla, että veroprosentin tulisi painoarvoltaan olla toimintaa ohjaava asia, vaikka se jossain muualla onkin.

2. Forssan talous on verrattain vakaa ja se rakentuu monista asioista, ei esimerkiksi yhden suuren työllistäjän varaan.

3. Tasapainoinen talous on tavoite ja veroprosentti yksi väline muiden joukossa, jolla se voidaan saavuttaa.

4. Kunnallisveroprosentti ei ole tasavero. Automaattiset helpotukset vähentävät sen osuutta. Noin 15 000 euron vuosituloilla ei käytännössä makseta kunnallisveroja. Noin 38 tuhannen vuosituloilla veroa maksetaan jo melkein täysi määrä ja maksimi saavutetaan noin 80 000 euron vuosituloilla. Asia selviää mm. Veronmaksajien keskusliiton sivuilta.

5. Vuonna 2019 henkilöitä, joiden vuositulot olivat noin 15 000 ja alle, oli kotitalousväestöstä 12,3%, yli 660 000 henkilöä.

Yleensä kun paukutellaan henkseleitä alhaisella kunnallisveroprosentilla, puhutaan kuin se koskisi ihan jokaista kuntalaista. Tosiasiassa kunnallisveroprosentti rokottaa eniten ylempää keskiluokkaa, jolla ei ole resursseja harrastaa aggressiivista verosuunnittelua. Voi pitää syystäkin kyseenalaisena, että tämän ryhmän etu asetetaan etusijalle, kun iso osa väestöstä voi vain haaveilla lomista ja korkeamman elintason eduista miettien usein hankkiako tässä kuussa lääkkeet vai ruoan.

Uusimmat

Fingerpori

comic