Mielipiteet

Voiko kone joskus ajatella? – Ei ole mitään tieteen tuntemaa periaatteellista estettä sille, että myös koneelle voitaisiin kehittää mieli

Tietokone ei yllä ihmisaivojen tasolle. Kuva: graafikko
Tietokone ei yllä ihmisaivojen tasolle. Kuva: graafikko

Mitä ajattelu on? Sitä filosofit ovat pohtineet jo tuhansia vuosia. Materialismin mukaan se on aivojen luoman mielen ilmiö, mutta dualistit väittävät sen olevan materiasta riippumattomaan henkiseen ulottuvuuteen kuuluvan sielun ilmiö.

Tieteellisen käsityksen, materialismin mukaan ihmisillä ja kehittyneillä eläimillä on materiaalisten aivojen tuottama mieli; ei henkimaailman ikuista sielua. Ei ole myöskään mitään tieteen tuntemaa periaatteellista estettä sille, että myös koneelle voitaisiin kehittää mieli. Ihmismieli olisi sille hyvä malli, mutta kukaan ei vielä tiedä miten se toimii. Joka tapauksessa ajatteleva kone voidaan tehdä vain tämän maailman aineksista, jos ollenkaan.

Tekoäly on yhä vahvempi kehityksen veturi, mutta vahva tekoäly on ollut esillä lähinnä vain scifi-juttujen kauhuskenaarioissa; ihmiskuntaa orjuuttavana superälynä. Nyt länsimaat pelkäävät Kiinan saavan kohta ylivallan tekoälyssä. Uhkaa pohdittiin myös A-studiossa 1.7.2020. Kuitenkaan sen enempää kiinalainen kuin mikään muukaan kauhistuttava tai ihastuttava tekoäly ei ole vielä vahvaa tekoälyä; mikään kone ei vielä ajattele.

Harmillisesti kognitiivinen psykologia ja tekoälytutkimus ovat kärsineet alusta saakka liian primitiivisestä tietokonemetaforasta; ajatuksesta, että aivot toimivat tietokoneen tavoin. Parempi olisi ajatella niin, että tietokone pitäisi saada toimimaan aivojen tavoin. Dualismi olisi pitkälle pätevää ajattelua, jos tuonpuoleinen ikuinen sielu korvattaisiin aivojen neuraalisten prosessien toteuttamalla mielellä. Ajatteleva kone tarvitsee autonomisen ajallisesti olemassa olevan materiaalisen mielen.

Vuonna 2013 käynnistynyt EU:n rahoittama 1,2 miljardin euron ihmisaivoprojekti (Human Brain Project, HBP) valmistuu aikataulun mukaan 2023. Sen tavoitteena on kehittää simulaattori, joka simuloi aivoja neuronien biologisten toimintojen tasolla. Tähän tarvitaan valtava useiden exaflopsien (1018) laskentateho eli tulevaisuuden ns. exa-luokan kone.

Ensi vuonna ”Hewlett Packard toimittaa maailman mahtavimpiin kuuluvan supertietokoneen Kajaaniin – laskentateho vastaa yli 1,5 miljoonaa läppäriä” (KS 21.10.2020). Tämän ns. esiexa-luokan supertietokoneen laskentateho on vasta 150 petaflopsia (1015) eli 0,150 exaflopsia.

Ihmisaivo projektiin kehitettävä kone on tarkoitettu aivotutkimuksen, neurofysiologian, mikrobiologian ja niihin liittyvän tietotekniikan tutkimukseen sekä ainakin epäsuorasti myös tekoälytutkimukseen.

Entä alkaako tämä supertietokone simulaation käynnistyessä ajattelemaan? No ei ala, eikä kukaan sitä odotakaan. Siltä puuttuu vielä kokonaan se tietämys, jonka ihminen hankkii vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, sekä tähän tarvittavat vuorovaikutuskeinot.

Vakavasti otettavan vahvan tekoälytutkimuksen esteenä on rahoituksen puute. Rahoituksen suuntaamiseen vain kapeaan tekoälyyn vaikuttaa sekä teollisuuden välittömät intressit että vahvan tekoälyn mahdottomana pitäminen uskonnollisista syistä.

Uusimmat

Näkoislehti

29.11.2020

Fingerpori

comic