Mielipiteet

Voimalla seitsemän miehen maakuntajuhlista Pariisiin saakka

Tammelasta Pariisiin. Vivica Bandler vei tammelalaiset veljekset esiiintymään myös Pariisiin. Kuva: 0
Tammelasta Pariisiin. Vivica Bandler vei tammelalaiset veljekset esiiintymään myös Pariisiin. Kuva: 0

Saaren kansanpuistossa esitettiin Seitsemän veljestä -näytelmä Lounais-Hämeen maakuntajuhlissa 5.8.1951. Näytelmän ohjasi ja lavasti teatterinjohtaja Vivica Frenckel-Bandler, joka tunnettiin myöhemmin myös Saaren kartanon omistajana ja toimestaan Tukholman kaupungin teatterissa.

Teatteripiireissä tunnettuna henkilönä oletettavasti hänen kauttaan lainattiin veljesten asut Kansallisteatterista ja saatiin Venlan rooliin ammattinäyttelijä Mirjami Kuosmanen, joka esiintyi pääosassa v. 1952 valmistuneessa elokuvassa Valkoinen peura. Elokuva menestyi myös kansainvälisesti. Näytelmän muut esiintyjät olivat eri-ikäisiä harrastelijanäyttelijöitä Portaan, Saaren, Kaukolan ja Miekon kylistä. He esittivät veljesten, lukkarin, veljesten äidin, Männistön muorin, toukolaisten ja Rajamäen rykmentin roolit.

Lehtihaastattelussa näyttelijät saivat pääosin kehuja. Hämäläisnuoret osasivat eläytyä aidosti talonpoikaisiin rooleihinsa Aleksis Kiven kielen todellisin äänenpainoin. Hämäläisen korvaan oli kuitenkin särähtänyt häiritsevästi rooleissaan esiintyvien karjalaisnuorukaisten äänensävyt ja korostukset. Muuten hekin saivat kehuja luontevasta esiintymisestään.

Ohjaaja oli valinnut näytelmään mielestään teoksen parhaat ja samalla tunnetuimmat kohtaukset, joita olivat esimerkiksi lukkarin koulussa, Rajamäen rykmentti ja Venlan kosiminen. Arvostelijan kehut saivat erityisesti Sonnimäen kohtaukset, jotka huipentuivat tappeluun toukolaisten kanssa. Tässä tilanteessa kylien pojat olivat olleet todella oikeassa elementissään.

Edellä kerrotut tiedot näytelmästä on kerätty Forssan Lehdessä julkaistuista artikkeleista. Myöhemmin ”veljekset” kävivät esittämässä näytelmänsä Pariisissakin. Se oli samalla ensimmäinen ulkomailla esitetty suomenkielinen teatterikappale.

Lounais-Häme on edelleen maakuntana olemassa ja Forssan Lehtikin maakunnallisena äänenkannattajana. Maakuntajuhlat loppuivat jo aikoja sitten oltuaan huomattava tapahtuma aikakautenaan. Presidentti P. E. Svinhufvud, Ukko-Pekka, vieraili juhlissa v. 1932.

Tänään kansanpuisto tunnetaan Pirtistään, näkötornistaan, retkeilyalueistaan ja uimarannoistaan. Ruususen untaan uinuva näyttämö on entisellä paikallaan luonnonkauniissa ympäristössä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti