Mielipiteet

Yritysten yhteiskuntavastuusta

Yritysten yhteiskuntavastuuta ohjaavat säädökset ovat vielä puutteellisia. Yrityslain pykälän puolikas: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille” on UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin mielestä kaikki, mitä voidaan yhtiöiltä edellyttää.

Näin tämä uusliberalistinen tulkinta toimi nyt käytännössä. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ilmoitti asiantuntijoiden mukaan useita virheellisiä väitteitä sisältävällä avoimella kirjeellä Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo syytti siitä hallitusta. Pääministeri Sanna Marin kysyi: ”Kun ihmisillä on muutenkin vaikea työllistyä, oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas?” Kokoomus pillastui ja pahin ylilyönti tuli Paula Risikolta, jonka mukaan pääministerin kysymys yrityksen yhteiskuntavastuiden perään oli ”tunkkaisen luokkataistelun” lietsomista.

”Mitä jos valtio ostaisi Kaipolan tehtaan ja molemmille edullisella kaupalla maksaisi siitä saman minkä UPM joutuisi sen lopettamisesta ottamaan kustannuksia. Valtio saa lainaa nollakorolla joka on helppo tehtaan tulevasta tuotosta maksaa takaisin samalla kun saa budjettiin lisää katetta”, kysyi Erkki Tuomioja Facebookissa.

Hyvä kysymys! Hyvinvointivaltio on kansalaisten viimekätinen toimeentulon ja hyvinvoinnin takaaja. Jos yritykset siirtävät kannattavaa tuotantoa ahneuksissaan vielä paremman tuoton toivossa muihin maihin, niin eikö valtion tulisi silloin turvata kannattavan tehtaan toiminta ja työllisyys Suomessa ottamalla se haltuunsa.

Uusliberalistien pyrkimys valtion typistämiseksi vain yövartijavaltioksi on torjuttava. Esimerkiksi valtion yhtiöiden toimintaa ei saa rajoittaa eikä niitä tule yksityistää vain ideologista syistä. Sen sijaan yksityisten ja valtion yritysten kilpailua pitää vahvistaa. Jos yksityiset yritykset eivät halua työllistää, niin valtion tulee tehdä se ostamalla ja perustamalla yhtiöitä.

”Työ- ja elinkeinoministeriö laajentaa yrityksen taloudellisen vastuun aluetta [Wahlroosin näkemyksestä] osakkeenomistajien etujen ajamisen lisäksi työpaikkojen säilyttämiseen, verotulojen kasvattamiseen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin luomiseen”, sanoo Wikipedia.

Elinkeinoelämän itse laatimat määritelmät korostavat yritysten yhteiskuntavastuun vapaaehtoisuutta ja vastuulla tarkoitetaan niitä ekologisia tai sosiaalisia toimia, jotka ylittävät lain määräämät rajat. Ay-liike suhtautuu skeptisesti yritysten itsesäätelyyn ja omavalvontaan.

Suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuraportit ovat harvinaisia, puutteellisia ja epätarkkoja. Ne sisältävät epätarkkoja lukuja, perusteettomia väitteitä ja jopa väärää tietoa. Kukin yritys laatii mieleisensä raportin. Mitään tiettyä standardia ei vaadita. Epäsuotuisat asiat jätetään pois samoin kehittämissuunnitelmat. Ne korvataan vain haittojen minimoinnin kuvailuilla.

Aikamme globaalit ongelmat ratkaistaan vain vahvojen valtioiden yhteistyön ja mukaan sitoutettujen yritysten avulla. Jotta ilmastonmuutoksen torjunta ja vastuullinen veronmaksu voi toteutua, on yrityksille määriteltävä velvoittavat yhteiskuntavastuut lainsäädännöllä. Yhteiskuntavastuu ja sen toteutumisen raportointi on myös asetettava sekä EU:n elpymispaketista jaettavan että kansallisen tuen saannin ehdoksi.

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic