Mielipiteet

Yritysvastuuta ihmisoikeuksiin

Maailmassa on kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvioiden mukaan 152 miljoonaa lasta, jotka joutuvat tekemään työtä niin, että se haittaa heidän koulunkäyntiään. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti valtiot ovat sitoutuneet poistamaan pakkotyön ja lapsityön käytön maailmasta viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Olemme myös sitoutuneet työntekijöiden oikeuksien parempaan kunnioittamiseen ja turvallisten työolosuhteiden takaamiseen.

Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman yrityksiä ja niiden merkittävämpää panosta. Monien yritysten valta kasvaa, esimerkiksi maailman kymmenen suurimman yrityksen markkina-arvo yhteensä on yhtä suuri kuin maailman 146 köyhimmän valtion yhteen laskettu BKT (GDP values of countries). Valtioiden rooliin kuuluu varmistaa, että yritykset toimivat oikein, että ne edistävät kestävää kehitystä ja kunnioittavat ihmisoikeuksia.

Kansainvälisillä tuotantoketjuilla on huomattava merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa. ILO:n arvioiden mukaan noin 450 miljoonaa ihmistä työskentelee kansainvälisissä tuotantoketjuissa ja 80% maailmankaupasta kulkee niiden kautta vuosittain. Kun parannamme työntekijöiden oikeuksia tuotantoketjuissa, voimme poistaa pakko- ja lapsityötä ja nostaa ihmisiä pois köyhyydestä.

Unicef arvioi, että kansainväliset tuotantoketjut vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti jopa miljardin lapsen elämään, positiivisesti tai negatiivisesti. Esimerkiksi vanhempien palkka vaikuttaa suoraan lasten mahdollisuuksiin käydä koulua tai päästä lääkäriin. Yritykset voivat myös vaikuttaa monin myönteisin tavoin tuotantopaikkojensa lähiyhteisöihin.

Suomi on maa, jossa on korkeatasoinen ihmisoikeuksia suojaava kansallinen lainsäädäntö. Yritykset ovat kuitenkin ulkoistaneet tuotantonsa moniin sellaisiin halvemman työvoiman maihin, joissa valtio ei turvaa ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuksien polkeminen heikentää samalla suomalaisen työn kilpailukykyä ja vaikeuttaa vastuullisesti toimivien yritysten asemaa markkinoilla.

Vaikka monet suomalaiset yritykset huolehtivat jo nyt toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista, eivät kaikki toimi samalla tavalla. Esimerkiksi lapsi- tai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa halvemmalla ja nopeammin. Näin käy, koska ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille tällä hetkellä vapaaehtoista.

Yritysvastuulaki on työkalu, jolla tätä haastetta on lähdetty taklaamaan. Kunnianhimoisimmat maat yritysvastuulain toteuttamisesta ovat Ranska ja Sveitsi. Yli 100 suomalaista yritystä ja järjestöä on lähtenyt yhdessä kampanjoimaan vastaavantyyppisen yritysvastuulain kehittämisen puolesta. Mukana kampanjassa on sellaisia eturivin yrityksiä kuten KESKO, SOK, Fazer, Finlayson, Sampo Group ja Kotipizza. Myös Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa.

Laki ei lähde siitä, että yritykset pystyisivät hallitsemaan kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Olennaista on, että yritykset velvoitetaan noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta. Tarvitsemme nyt periaatepäätöksen yritysvastuulain luomisesta, yksityiskohdat voidaan hioa lakia valmisteltaessa.

Aila Paloniemikansanedustaja (kesk.), Ulkoasianvaliokunnan jäsen, Kehityspoliittisen toimikunnan pj, Etyj:n Suomen valtuuskunnan pj

Uusimmat