Pääkirjoitukset

Hirmuteot vievät Venäjän yhä syvemmälle – Ensimmäisen sotarikoksista syytetyn nimi on jo selvillä

Näky oli lohduton sunnuntaina Butshassa Kiovan lähellä venäläisjoukkojen vetäydyttyä: vainajia siirrettiin suojaan kadun varresta. Kuva: Sergei Supinsky
Näky oli lohduton sunnuntaina Butshassa Kiovan lähellä venäläisjoukkojen vetäydyttyä: vainajia siirrettiin suojaan kadun varresta. Kuva: Sergei Supinsky

Sivistynyt maailma järkyttyi, kun vetäytyneiden venäläisjoukkojen hirmuteot paljastuivat Butshassa Kiovan lähellä. Venäjää on vaadittu tilille kansainvälisiä säännöksiä jyrkästi rikkovista sotarikoksista, joiden uhreina on kuollut satoja ukrainalaisia.

Ukrainan sota ei ole yhden miehen valtapolitiikkaa. Ei ole. Se on kansanmurhaa.

Totuuden jälkeen sodassa kuolee ihmisyys. Nämä kaksi valtavan suurta uhrausta on jo koettu Ukrainassa.

Venäjä kiistää sotarikokset, koska ei muuta voi. Valitettavasti vielä pitkään aikaan ei päästä puolueettomasti tutkimaan, mitä Butshassa ja ilmeisesti muissakin paikoissa Venäjän valloittamilla alueilla on tapahtunut.

Pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen kävi ilmi, että se ei suju ollenkaan suunnitellusti. Nyt katastrofi syvenee, kun turhautumisen tulokset ovat näin järkyttävää mittaluokkaa.

Ukrainan vastarinta on ollut erittäin järjestäytynyttä ja tehokasta. Koko ajan on myös saatu tietoja siviiliväestön lannistumattomuudesta.

Venäläisjoukkojen turhautuminen ei selitä aidosti mitään. Voittajan oikeus voi olla yhtä silmitöntä. Sotahistoria kertoo, mitä karmeuksia Neuvostoliiton puna-armeija teki marssillaan Berliiniin vuonna 1945.

Butshan tapahtumien taustalla jyskyttää epätietoisuus ja epäily siitä, mikä on lopultakin totta ja mikä ei.

Tiedossa oleva on kerrottava, eikä silminnäkijöiden kertomuksia voi muuksi muuttaa. Siksi uutiskuvat sodan uhreista, järkyttävyydestään huolimatta, ovat hyvin tärkeitä uutiskuvia. Ne kertovat todellisuudesta sellaisena kuin se on.

Maailman pitää saada tietää. Jos samat uutiskuvat leviäisivät vapaasti Venäjällä, kääntyisi kansa julmuuksia ja samalla koko Venäjän hyökkäystä vastaan. Tätä sotaa käydään myös kuvan ja sanan voimalla.

Mikään ei saa johtaa siihen, että sotilaat kääntävät aseena siviilejä kohti. Ei mikään. Kun sitä kuitenkin tapahtuu, on vähintä, että syylliset saatetaan tuomiolle.

Sotarikollisilla saattaa olla kuvitelma, että he eivät jää koskaan kiinni, että kaikki hautautuu sodan melskeeseen. Jugoslavian hajoamissotien murhamiehetkin olivat hyvin ylimielisiä.

Oikeuden aika kuitenkin tulee, sen pitää tulla. Siinä mitataan kansainvälisen yhteisön ja oikeudenkäytön toimintakyky.

Kun sodan on aloittanut Venäjä ja sen itsevaltainen johtaja, ensimmäisen syytetyn nimi on jo selvillä: Vladimir Putin.

Jos venäläiset yrittävät näin – suunnitelmallisesti – lannistaa ukrainalaisten taistelutahtoa, niin lopputulos on päinvastainen.

Samoin täytyy reagoida kaikkien ukrainalaisia tukevien tahojen, niin kansainvälisesti kuin tavallisten kansalaistenkin, myös meillä Suomessa. Tämä sota pitää saada loppumaan, ei minkään taloudellisten tai poliittisten intressien takia, vaan ihmisyyden palauttamiseksi Eurooppaan.

Uusimmat

Fingerpori

comic