Pääkirjoitukset

Korona jakaa kurjuutta kuten muutkin taudit

Suurin riski koronatartunnalle terveydenhuollon ammattilaisilla, jotka työkseen joutuvat ottamaan vastaan ja hoitamaan koronapotilaita. Kuva: Esko Tuovinen
Suurin riski koronatartunnalle terveydenhuollon ammattilaisilla, jotka työkseen joutuvat ottamaan vastaan ja hoitamaan koronapotilaita. Kuva: Esko Tuovinen

Koronavirus ei sen paremmin erottele uhrejaan, vaan sille käyvät niin köyhät kuin rikkaatkin. Koronatartunnat kurittavat kuitenkin etenkin pienituloisimpia.

Korona-aikana kansan syyttävä sormi on ikävästi osoittanut matkailijoita, jotka saivat tartunnan ulkomailta. Vaan eihän kukaan tahallaan sitä tuliaisena tuonut tai riennoissa vasiten levittänyt.

Keväällä koronatartuntoja oli joka tapauksessa Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportin mukaan eniten suurituloisilla.

Syksyllä tartunnat ovat keskittyneet enemmälti pienituloisimpiin. Vaikka luvuista otettaisiin pois vilkasta nuoruuttaan elävät opiskelijat, alin tulotaso nousee esiin tartuntamäärissä.

Yhdysvalloissa herätti alkuun huomiota, kuinka koronasta kärsi etenkin musta väestönosa. Muuallakin maailmassa tauti on levinnyt vilkkaasti juuri pienituloisten keskuudessa, jotka asuvat isoine perheineen ahtaasti pienissä asunnoissa. Eristäydy siinä sitten.

Jos pienituloiset ovat alttiita tartuntataudeille, ei heillä ole hurraamista yleisen terveydentilankaan osalta.

Ihmisten varallisuuden ja terveyden välillä on löydetty kytköksiä myös suomalaistutkimuksissa. Heikko talous, työttömyys ja alhainen koulutus nakertavat terveyttä.

Tasan ei käy onnen lahjat!

Yleisesti väestön terveyden taso on kohentunut, mutta terveyden jakautuminen on valitettavasti huomattavan eriarvoista. Näin on, vaikka suomalaisen terveyspolitiikan perusperiaatteena on tarjota jokaiselle riittävät ja laadukkaat terveyspalvelut riippumatta sosioekonomisesta asemasta tai asuinalueesta.

Suurituloiset ja enemmän koulutetut vaalivat terveyttään ja käyttävät muita enemmän työterveyshuollon ja yksityisen sektorin lääkäripalveluja.

Parempi sosioekonominen asema luo pienen hidasteen myös koronavirukselle.

Maailmalla on muutamia varoittavia esimerkkejä koronarokotteiden kohdentamisesta etenkin yhteiskunnallisesti ”tärkeille” ihmisille.

Suomalainen rokotusjärjestys on erittäin perusteltu: ensinnä terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstö, asukkaat ja ikäihmiset sekä riskiryhmäläiset.

Huutoäänestykselle ei ole asiassa sijaa. Odottavan aika on kuitenkin pitkä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti