Pääkirjoitukset

Maakunnalla on nyt etsikkoaika ja iskun paikka

Kun uusia asukkaita houkutellaan Kanta-Hämeeseen, väljyyden ja turvallisuuden lisäksi tarvitaan muutakin. Mainekuva rakentuu todellisuuden, ei haaveiden varaan.
Forssassa kuten koko seudulla kelpaa elää luonnon läheisyydessä kaiken keskellä. Kuva: Tapio Tuomela
Forssassa kuten koko seudulla kelpaa elää luonnon läheisyydessä kaiken keskellä. Kuva: Tapio Tuomela

Kukapa olisi vielä vuosi sitten uskonut, että väljään ympäristöön muuttamisesta, asumisen terveellisyydestä ja turvallisuudesta puhuttaisiin Suomessa nyt niin paljon.

Mielikuvat ruuhkista, asumisen kalleudesta ja kaikenlaisesta ahtaudesta muuttuvat entistä negatiivisemmiksi, kun koronavirus jyllää ja on jo muuttanut maailmaa, myös Suomea.

Julkisuudessa esiintyneistä puheenvuoroista huolimatta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kehyskuntien suosio pysyy.

Kaikkea ei voi tehdä etänä, eikä työmatkoihin voi kulua puolta päivää. Työpaikkoja taas on eniten kasvukeskuksissa. Juuri näistä syistä Kanta-Hämeellä on nyt etsikkoaika ja iskun paikka. Täällä kun ollaan tunnetusti ihan lähellä.

Hämeenlinna on yksi koronavuoden voittajista, mutta maakunnan eri seutukunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa.

Seutukunnilla on kuitenkin omat valttinsa, joita pitäisi vain sitkeästi ja määrätietoisesti tuoda esiin – realistisella tavalla, ei haaveiluun perustuen.

Esimerkiksi Forssan kaupunki aikoo panostaa televisiomainontaan ja Kaiken keskellä -sloganiin mukavan letkeällä ja itseironisella otteella. Silmää nikkaava mainos on tyylikäs ja oiva avaus.

Tammelan maine on puolestaan alue- ja väestötutkija Timo Aronkin todistuksen mukaan erittäin positiivinen. Luonto, kansallispuistot ja järvet houkuttelevat ja luovat myönteisiä mielikuvia.

Alue- ja väestötutkija Aro uskoo, että alueiden välinen kilpailu tulee kuluvalla ja seuraavalla vuosikymmenellä koko ajan kiristymään. Siksi koronapandemian aikana korostuva väljyys ja terveellisyys eivät pelkästään riitä jatkossa.

Pitää olla tilaa hengittää, mutta myös laadukkaita palveluita, harrastusmahdollisuuksia, kulttuuriakin – ja vähemmän pikkukaupunkeihin monesti liitettyä nurkkakuntaisuutta.

Paikkakunnan aiheuttamalla fiiliksellä on tutkijan mukaan nimittäin paljon suurempi merkitys ihmisten muuttopäätöksiin kuin aikaisemmin on ajateltu.

Keskinäinen torailu pikkuasioista ei ainakaan paranna mielikuva- ja fiilistasolla maakunnan asemia.

 

Lue myös: Hämäläinen rauha vai suurten kaupunkien syke? Näin korona-aika on oikeasti vaikuttanut muuttotrendeihin – Aluetutkija kommentoi kehitystä (22.10.2020)

Uusimmat

Näkoislehti

28.11.2020

Fingerpori

comic