Pääkirjoitukset

Massatyöttömyyden välttäminen tärkeintä

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on kertonut, että Jämsä, Naantali ja Lahti saavat apua paikkakuntien työttömyysshokkeihin. Kuva: Arttu Laitala
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on kertonut, että Jämsä, Naantali ja Lahti saavat apua paikkakuntien työttömyysshokkeihin. Kuva: Arttu Laitala

Julkisen talouden tila huolestuttaa yrittäjiä.

Hallitukselta kyllä odotettiin budjettiriihessä työllisyyttä parantavia päätöksiä, mutta yrittäjien mielestä tulos jäi varsin vaisuksi. Myös paikallisen sopimisen osalta odotukset olivat korkealla, mutta asiaa lykättiin maaliskuun loppuun.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuoreessa kyselyssä 73 prosenttia yrityksistä kuvaili luottamustaan hallituksen kykyyn edistää yrittäjyyttä melko tai erittäin heikoksi.

EK:n yrityskyselyyn vastasi 1 154 yrittäjää ja yritysjohtajaa, jotka kaikki ovat työnantajia, joten kyse ei ole pelkästä pilipalikerhosta. Tulokset ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti koko työnantajakenttään.

Suomen Pankin näkemyksen mukaan talousnäkymät ovat hyvin epävarmat. Syvin alho on kuitenkin tämän hetken arvioiden mukaan jo ohitettu.

Talouden kuoppa on kuitenkin niin syvä, että toipuminen tulee kestämään pitkään. Jos loppuvuodelle osuu merkittävä pandemian toinen aalto, maailman bruttokansantuote voi OECD:n arvion mukaan supistua lähes kahdeksan prosenttia ja euroalueen 11,5 prosenttia.

Tiedot kertovat, että taloudellisen toimeliaisuuden elpyminen etenee euroalueella pienen pyrähdyksen jälkeen hitaasti ja riskit jonkinlaisesta takapakista ovat kasvaneet.

Kaikki tämä näkyy myös myös Suomen työttömyysluvuissa, ja siis ihmisten arjessa ja ostovoimassa.

Työttömiä oli elokuussa 211 000 eli 42 000 ihmistä enemmän kuin vuoden 2019 elokuussa. Työttömyysaste nousi 7,7 prosenttiin.

Toivoa sopii, että virus pysyisi edes jotenkuten kurissa ja toimiva rokote sitä vastaan saataisiin aikaiseksi. Massatyöttömyyttä ei Suomeen kaivata.

Kukaan ei kiistä koronaviruksen aiheuttamaa talouden poikkeustilaa eikä elvytyksen tarvetta. Kiistaa on lähinnä siitä, riittäisikö jo 5-7 miljardin elvytys vuosittain, vai pitääkö mennä ensi vuoden kaavaillulla budjetilla.

Yritykset kaipaavat samaan aikaan valtiovallan päätöksiä työllisyyttä parantavista toimista. Ruotsissa on tässä asiassa pystytty sopimaan paremmin jo vuosikymmenien ajan – ja tulos on nähtävissä.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic